Olipa ihana, kun pääsin alkuun joulukoristelujen kanssa kotonamme. Ulos olen toki perinteisesti virittänyt kuistillemme valot sellaiseen rottinkiseen kukille tarkoitettuun kartion malliseen tukeen, jossa ne ovatkin jo parina viikkona palaneet käytännössä yötä päivää. Se että sisällä alkaa olla jotain jouluista, tuntuu tosi mukavalta.

Tosiasiassa ehdin jo jonkin aikaa miettiä miten kokoaisin jouluksi vastaavanlaisen koristelun roikkumaan keittiön pöytämme ylle, jonka tein viime keväänä ensimmäistä kerta pääsiäiseksi. Pääsiäisenä viritin kahteen kotoa löytyneeseen vanhaan "keppiin", jotka lienee hankittu joskus vuosia sitten kukkakaupasta, keveitä valkoisia mustapilkullisia munia. No, tämä koristeltu oksa muuten oli paikoillaan varmaan alkukesään. Koska nuo ohuet oksat ovat varsin hentoja, oli löydettävä jotain ihan yhtä kevyttä koristelua. Edellisessä kirjoituksessani kerroin piparien teosta ja huomasittekin ehkä, että piparimuoteissa löytyy :) Niinpä otin muutaman pienimmän piparkakkumuotin, jotka kiinnitin narulla noihin oksiin (löytyi varastosta enkä tiedä miksi tätä narua pitäisi kutsua !? ). Lisäsin koristelun päälle muutaman katajanoksan, joita olin tuonut pari viikkoa sitten maalta. Mikä ihanuus, että omalla maalla kasvaa katajia ja voin siten taitella oksia niistä omaan käyttöön. Samalla huomaan, että toista oikeuttani eli sammalen keräämistä omalta maalta en tänäkään vuonna muistanut tehdä ajoissa. Olisihan sekin kätevää, että voisi hyödyntää sammalta joulukoristeluihin.

No, ennen kuin ehditte kuvitella olevanne tekemisissä askartelutaitoisen henkilön kanssa, palautan kuvitelmanne todellisuuteen toteamalla, että olen suorastaan "epäaskartelija" Huolimatta siis jonkinmoisista neulomis- ja ompelutaidoistani sekä visuaalisten koosteiden tekemisestä, minussa ei ole koskaan ollut taitoa eikä siten varmaankaan oikeita halujakaan askarteluun. Suorastaan ihailen ihan hirveästi kaikkia teitä ihania ihmisiä, jotka osaatte tehdä itse joulukortteja, koristeluja, piparkakkutaloja ynnä muuta.

Ottakaa joku minut oppiin!!! Siis epäaskartelija, se olen minä.

Varmemmaksi vakuudeksi esittelen lopuksi oman panokseni ovikoristeisiin, joka suoritus on tyypillinen kaltaiselleni koristelijalle; helppo ja vaatii lähinnä ideointia. Kotimme ulko-oven vieressä olevassa seinämässä on roikkunut vuosia yksinkertainen, onkohan rottinki oikea materiaali, rengas, johon virittelen siinä roikkuvien kahden lasisydämen lisäksi jotain. Viime keväänä ne olivat pienenpienet pääsiäismunat ja nekin roikkuivat varmaan kesänkin läpi paikoillaan. Näin jouluksi olen muutamana vuonna kiinnittänyt tuohon "kranssiin" adventtiaikaan tarkoitetut neljä sydäntä, joista löytyvät numerot ykkösestä neljään. Nämä sydämet löytyivät sattumalta, kuten parhaat asiat sattumalta löytyvät,  joulunalusmatkalta Tukholmaan tyttären kanssa muutama vuosi sitten itsenäisyyspäivänä. Siellä täyteen ahdetun pienen kaupan hyllyjen välistä ne löysin täysin sattumalta. Enkä kyllä edes ajatellut mihin niitä sitten käyttäisin. Jälleen tänä vuonna ne tuovat jouluisen tunnelman kotimme ulko-ovella seuranaan muutama jäljellä ollut palanen katajanoksaa, Toivotan teille kaikille tämän jouluisen "kranssin" myötä valoisaa Jouluun valmistautumisen aikaa.