Horsmien kukkiessa

Sinut kohtasin kerran,

ja sinut valitsin.

Horsmien kukkiessa

sanoin, tahdon rakastaa.

 

Jos oikein rakastaa,

mihin tahtoa tarvitaan?

Kovasti luotin silloin

kestävään kukintaan.

 

Vuosi vuoden perään

olen tahtonut rakastaa.

Tänään horsmien kukkiessa

tiedän, mihin tahtoa tarvitaan.

 

Ei ole rakkautta

vain tunteen varassa.

Horsmien lakastuessa

kantaa tahto tunnetta.

 

Tänään kohtaan sinut,

yhä tahdon rakastaa.

Edelleen valitsen sinut,

en vain horsmien kukintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla