Puusavottaa riittää

Klops, klops, klops!

Vanha mies heittelee puita kottikärryyn.

Hitaasti, huohottaen, hikisenä, hengästyneenä.

Ihmisen täytyy tehdä työtä elääkseen,

sanoo ja jatkaa työtään.

Klops, klops, klops!

 

Vanha mies, ei sinun tarvitse.

Puita on moneksi vuodeksi.

On keskuslämmitys, sähkösauna,

ei sinun enää tarvitse.

Ihmisen täytyy tehdä työtä elääkseen,

sanoo ja tarttuu kottikärryyn.

Kottikärry lähtee liikkeelle,

hitaasti, hitaasti, pysähdellen, pysähdellen.

vanhaa väsyttää.

 

Vanha mies, ei sinun tarvitse.

Et tee enää työtä elääksesi,

työ voi olla kuolemaksi.

Vanha mies, olemme huolissamme.

Ihmisen täytyy tehdä työtä elääkseen,

sanoo ja tarttuu kirveeseen.

Pöllit haloiksi ja halot pinoon.

Muutama puu kerrallaan,

hitaasti, hitaasti, huohottaen, huohottaen,

klang, klang, klang.

 

Vanha mies tekee miehen työn,

niinkuin on opetettu,

niinkuin hän on aina tehnyt.

Vanha mies, ei sinun enää tarvitse.

 

Kuka armahtaisi vanhaa miestä,

joka ei armahda itseään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla