Kilahti herätys soimaan kello viisi.

Suljin kotioven vähän yli kuusi.

Töppöstä toisen eteen ja kohti asemaa.

Junan kyytiin kello seitsemän.

Valmiina työhön kello kahdeksan.

Kuluvat työtunnit kahteentoista.

Sanoit, et jaksa herätä ennen kahtatoista.

Sovimme tapaamisen kello yksi.

Sanot, on koulumatka liian pitkä, ei sitä jaksa.

Sanon, onhan sinulla terveitä jalkoja kaksi.

Sanot, sinä et yhtään ymmärrä.

Minä ymmärrän, että en ymmärrä.

Silloin heitti päässäni ymmärrys kuperkeikkaa.

Tuli nuoresta vanha ja vanhasta nuori.

Lähti nuori kotiinsa lepäämään.

Jatkoi vanha työtänsä iltapäivään.

Lähdin kotiin, kun kello tuli neljä.

Aukaisin kotioven vähän yli viisi.

Nyt ymmärrän, olen pirteä vanha.

Mistä löytyisi pirteyttä sinulle, nuori?