Kirjoitukset avainsanalla taivaaseennouseminen

Keväisellä metsäpolulla.

Sinä nousit ylös taivaaseen.

Jäin maallista polkuani tallaamaan.

Polku on välillä keväisen suloinen,

välillä kaamoksen pimeään peittyen.

Polku johtakoon luoksesi taivaaseen.

 

Nostan katseeni ylös taivaaseen.

Askel on raskas matkalla ylämaastoon.

Taivas on välillä tyynen sininen,

välillä myrskypilviin peittyen.

Katse määränpäässä keventäköön askeleen.

 

Menit valmistamaan taivaskotia.

Moni matkakumppani on jo perillä.

En ole jättänyt jäähyväisiä,

elän jälleennäkemisen toivossa.

Kerran saan asua luonasi taivaassa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Blogiarkisto

Kategoriat