Kirjoitukset avainsanalla alemmuudentunne

Ei pidä verrata itseään toisiin,

sanoi äiti ja vertasi minua toisiin.

Ymmärsin,

kuka käyttäytyy paremmin,

tekee asioita paremmin,

menestyy koulussa paremmin,

saa paremman työpaikan, puolison, kaiken.

Joku on aina parempi kuin minä.

Ei pidä verrata itseään toisiin.

 

Siinä meni lapsuus, nuoruus, aikuisuus,

aina vähän huonompana,

epäonnistuneempana,

syntisempänä kuin ne toiset.

Vanhuuden kynnyksellä katson sinua, vanha äiti.

Nyt ymmärrän,

ei kyse ollut minusta, vaan sinusta.

Sinä tunsit itsesi huonoksi.

 

Äiti, sinä olit oikeassa,

ei tarvitse verrata itseään toisiin.

Saa elää vapaana omaa elämäänsä,

sinä, minä, meitä nuoremmat sukupolvet,

vapaina vertailusta.

Kunpa olisit ymmärtänyt sen.

 

Minulla on vain yksi äiti,

se olet sinä,

juuri sellaisena kuin olet.

En vertaa sinua toisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laulan ja soitan koko sydämeni riemulla

Mikä sinä oikein luulet olevasi.

Siinähän se,

kun en luule mitään.

 

Minä laulan ja soitan koko sydämeni riemulla,

vaikka naapurin tyttö se laulaa ja soittaa niin hyvin,

on niin musikaalista sukuakin.

En minä luule mitään.

 

Minä piirrän ja kirjoitan paperille ajatukseni ja tunteeni pelkästä luomisen ilosta,

vaikka serkkuni osaavat piirtää ja kirjoittaa paljon paremmin.

En minä luule mitään.

 

Minä pelaan ja urheilen liikkumisen innolla,

vaikka jäänkin aina viimeiseksi muiden viilettäessä nopeammin ja notkeammin.

En minä luule mitään.

 

Ja niin minä kasvoin siihen,

että en luullut itsestäni mitään.

Minä vain tein asioita tekemisen halusta

ja niin siinä kävi,

että huomasin osaavani aika paljon.

Enää en luule olevani kaikessa

huonompi kuin joku muu.

En minä luule mitään.

Kommentit (2)

William Thompson
1/2 | 

Sinä ilmaiset vahvaa itsevarmuutta ja itsenäisyyttä laulamalla, soittamalla, piirtämällä, kirjoittamalla ja https://sinistersquidward.com urheilemalla. On hienoa nähdä, että teet näitä asioita ilon ja luomisen halusta, välittämättä siitä, miten muiden sukulaisesi tai naapurin tyttö taitavat olla näissä asioissa.

Käyttäjä6039
Liittynyt25.10.2018
2/2 | 

Kiitos! Aina ei ole helppoa kulkea omaa tietään, mutta se on kuitenkin ainoa tapa elää itselleen mielekästä elämää. 

Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Blogiarkisto

Kategoriat