Kirjoitukset avainsanalla sisustus

Minulta on joskus kysytty siitä, ketä seuraan sisustamisen osalta somessa tai muutenkin. No, kyllä tässä tuntee itsensä vallan pieneksi tuollaisen kysymyksen edessä. Sisustaminen on kiinnostanut toki aina ja vähitellen bloggaajana on löytynyt joitakin kiinnostavia henkilöitä, joita seuraan hieman enemmän. Mutta mikäpä siinä, vastaan mielelläni, vaikka tätä some -elämää olen harjoittanut vasta muutamia vuosia. Blogien lisäksi otan esille myös esimerkkejä sisustuslehdistä.

Aluksi muutama ajatus yleensäkin sisustamisesta. Sisustaminen on hyvin henkilökohtainen kysymys ja samalla tavattoman laaja-alainen asia, johon vaikuttaa ihmisen elämänmittainen historia ja tausta. Toiset ovat olleet aina kiinnostuneita sisustamisesta ja toisille innostus liittyy johonkin ajankohtaiseen elämän tilanteeseen, kuten muutto, perheen muodostaminen, lapsien syntymä, ero tai leskeytyminen. Muutostilanteissa korostuu tarve muuttaa samalla elämän puitteita, joka näkyy sisustuksessakin. Kodin tunnelma, estetiikka, ekologiset valinnat ja monet muut tekijät vaikuttavat ympäristöömme, jossa asumme tai vietämme vapaa-aikaa. Mökki on monille rakas paikka muodostaa ihan omanlainen ympäristö ja se onkin aika usein erilainen kuin kotiolosuhteissa. Ja niin myös on, että kaikki eivät ole kiinnostuneita sisustamisesta, saatikka sitä harrastaisivat. Koti muotoutuu sellaiseksi kuin se elämäntilanteeseen kuuluu, vaikkakin rohkenen ajatella, että jonkinlainen mielikuva on kaikilla siitä, miten haluaa pöytänsä, tuolinsa ja sohvansa sijoittaa. Ja huom! sisustaminen ei saa olla mitään vakavaa eikä missään nimessä ole hyvä itse tai sisustussuunnittelijan luoda sellaista ympäristöä, jossa ei tunne olevansa kotonaan.

Sisustuksen seuraaminen menee kyllä minulla estetiikka edellä. Ihan riippumatta tyylilajista, saatan kiinnostua monenlaisista sisustuksista. Blogeissa tai lehtijutuissa luen kyllä tekstit, mutta kuvat ovat ne, jotka ns. hurmaavat minua ja saavat kiinnostumaan kyseisestä jutusta tarkemminkin. Ja olen todellakin melkoisen kaikkiruokainen tyylisuuntien suhteen. Mielellään katselen monipuolisesti erilaisia ratkaisuja, joista voi saada ideaa omiinkin sisustusjuttuihin tai -suunnitelmiin. Sitten vielä sanasta skandinaavinen sen verran, että minulle se on vallan laaja-alainen käsite. Siinä voi olla tanskalaista, ruotsalaista, suomalaista ja jopa sellaista tummahkoa norjalaistakin suuntaa. Ja skandinaavisuus pitää sisällään kustavilaisuuden tavoitteen pelkistettyyn tyyliin, selkeyteen ja koruttomuuteen sisutuksessa, jotka kaikki ovat nykyisen skandinaavisen suunnittelun ja sisustuksen kulmakiviä. 

Ryhmittelen seuraavaan kiinnostuksen kohteitani, blogeja ja sisustuslehtiä, ihan oman luokitteluni mukaan.

Skandinaavisen selkeät sisustukset 

Seuraan tältä kannalta mieluten muutamaa pohjoismaista lehteä, kuten Bo Bedre ja Residence sekä suomalaisista Asun. Deko -lehtikin sopinee ehkä parhaiten tähän ryhmään.

Suomalaisista blogeista nostan esille ensin todellisen klassikon eli Valkoinen Harmaja -blogin, jota pitää kokkolalainen Suvi Melender-Lågland. Hänen bloginsa sopisi kyllä hyvin tuohon tunnelmallistenkin joukkoon, mutta olkoot nyt tässä kategoriassa. Hän on taitava lämpimän kodin luojana, jossa lähtökohtana on melkoisen selkeä olohuone, keittiö - makuuhuone kokonaisuus. Sellaista nuorehkon perheen tyyliä, josta on meidän eri elämänvaiheessa olevienkin kiva löytää ideoita. Ja jotenkin niin tervehenkistä elämää ja realistista kuvausta kaikkineen, josta tykkään. Toinen erittäin tunnettu suomalainen ja selkeän skandinaavinen (ja pikkulapsiperheen) koti löytyy Homevialaura -blogista. Laura Tirkkonen on enemmän lifestyle -kirjoittaja ja tyylillisesti hänen kaltaisiaan bloggaajia (ja blogeja) on havaintoni mukaan paljon, sen kummemmin heitä tässä luettelematta. Laura kirjoittaa hyvin laadukkaasti. Varsinkin jotkut matkustamiseen liittyvät kirjoitukset ovat olleet kiinnostavia. Vaikka tällainen sisustustyyli ei tunnu erityisesti omalta, on kiva seurata, kun joku toteuttaa omaa tyyliään johdonmukaisesti. Toisekseen lapsiperheiden kotien sisustaminen on oma tosi innostava osa-alue, jota mielelläni seuraan.

Selkeän skandinaavisen tyylin bloggaaja on listallani myös Elisabeth Heier Norjasta. Todellinen helmi minun makuuni silloin, kun haluan nähdä todella selkeitä kuvia sisustuksesta, joissa avaruus ja linjakkuus on vallitsevaa. Ruotsalaisista tähän yhteyteen sopii mainita Daniella Witte. Hänkin on sisustussuunnittelija ja valokuvaaja ja edustaa samanlaista suuntausta.

Laitan linkit tähän kohtaan näkyviin, josta voitte käydä kurkkaamassa edellä mainittuja esimerkkejä.

Valkoinen Harmaja       https://www.valkoinenharmaja.fi/koti-tanaan/Homevialaura               

Homevialaura               http://homevialaura.com

Elisabeth Heier              https://elisabethheier.no

Daniella Witte               http://www.daniellawitte.se             

Skandinaavisen tunnelmalliset ja kodikkaat sisustukset

Eiköhän tähän sovi mainita lehdistä suomalaiset klassikot Avotakka ja Glorian koti. Avotakalla on myös hyvä sivusto neitssä; Meillä kotona. Seuraan sitä, koska siellä on muutama kiva blogi, kuten Pihkala (kirjoittaja työskentelee turkulaisessa sisustusliikkeessä Koodi) sekä Tyrniä ja tyrskyjä -blogi, josta löytyy kivoja ruokareseptejä. 

Minun mielestä tähän kategoriaan sopii suomalaisista blogeista hyvin Coffee Table Diary -blogi, jota pitää Giselda Autio. Hänellä on skandinaavinen tyyli, jossa on mukana viehättävää, sanoisinko, vanhanaikaisuutta, josta pidän todella paljon. Hänen kodistaan voisi sanoa myös, että se on elegantti. Myös Tuija Talvitien Koti kiikarissa -blogissa on toisinaan ihania kuvia hänen omasta kodistaan. Tykkään! Samoin Maija Nymanin Maijan maailma -blogista saa kivaa visuaalista ideaa silloin, kun hän kuvaa omaa kotiaan. Sitten ruotsalaisita kuuluu tähän ryhmään Jasmina Bylund, joka kirjoittaa juttuja viitteenään heidän suloinen lapsiperheen sisustus - ja niin ruotsalainen blogi muutenkin.  

Coffee Table Diary     https://www.coffeetablediary.com

Koti kiikarissa             https://asunnot.oikotie.fi/vinkit-ja-oppaat/blogit/nain-sisustat-kotisi-...

Maijan maailma          https://maijanmaailma.fi/maton-valitsemisen-vaikeus-mina-loysin-taydelli...

Jasmina Bylund         http://jasminabylund.blogg.se

Runsaat ja värikkäät kodit

Tällaisia koteja tulee vastaan satunnaisesti sisustuslehdistä. Ehkäpä Koti ja keittiö -lehdessä niitä on eniten. Jos halua jostain blogista löytää virikkeitä tällä sektorilla, tuo siihen mahdollisuuden Keltainen talo rannalla -blogi. Siinä esitellään aina kolmen erilaisen kodin kuvat ja hyvinkin vaihtelevia tyylejä ja aika usein tämän tyyppisiä koteja. Tätä runsaampaa tyyliä lähellä on Laura Ruohola, koska hän tuo esille värejä ja hänenkin kotinsa on sellaisen tunnelmallisen ja runsaankin oloinen. Sitten koti, josta olisi kiva nähdä juttuja on Anna palaa Anna - blogin kirjoittajan koti. Hän kirjoittaa matkoista, elokuvista, kirjoista ja sellaisesta enimmäkseen. Koti on esitelty Glorian koti -lehdessä elokuussa 2018 ja Jonna Kivilahden blogissa 5.10.2018. Minun mielessäni tähän kategoriaan sopiva bloggaaja on myös Frida Steiner, jonka Visualaddict -blogi on aivan mahtava huippuvalokuvineen! Fridan koti on esitelty viime lokakuussa Avotakassa ja hänen omassa blogissaan 6.10.2018. 

Keltainen talo rannalla    http://keltainentalorannalla.blogspot.com

Laura R.                          https://laurar.fi/uusi-ja-vanha-aina-niin-kaunista-yhdessa/

Anna palaa Anna.           https://www.annapalaaanna.fi/blog/page/2/

Visualaddict                     http://www.visualaddict.fi/

Sitten vielä totean erikseen sellaisen kivan asian, että jotkut ammattimaisesti kirjoitetut bloggaajat (esim. Valkoinen Harmajan ja Pihkalan) tekevät kuukausikoosteita tyylijutuista ja sisustusvinkeistä sekä trendiennusteitakin.

Glorian kodin nettisivun bloggaajat ovat muuten kaikki hyviä ja Suomen aika ehdoton huippu Jonna Kivilahti julkaisee usein tällä sivustolla tekemiään lehtijuttuja. Niin ihania kuvia... "estetiikka edellä huokaisen" ja kuvat ovat lehtijuttujen osalta yleensä Krista Keltasen. Siellä on myös Pieni talo Helsingissä -blogi, jota kirjoittaa Piia Kalliomäki. Hänen juttujaan julkaistaan myös kotimaisissa sisustuslehdissä.

Huomaan, että tähän juttuun valitsemissani blogeissa on aika usein ammattilaisten toimittamia juttuja, osa on sisustusarkkitehtejä, sisustussuunnittelijoita ja/tai viestinnän ammattilaisia. Mutta ihan yhtä kiinnostunut olen monenlaisista kirjoituksista ja usein löytyy kivaa inspiraatiota itsellekin sisustukseen tai resepteihin ja matkustamiseen monista muistakin blogeista ja lehdistä kuin tässä esillä olleet. Voi niin paljon jäi pois tästä jutusta.

Olipa hauskaa, että jaksoit lukea tämän jutun loppuun. Ehkäpä joku löysi jonkun blogin tai lehden, josta voisi hakea ideoita. Tähän juttuun käytin ihan vain omia kuvia toissa vuodelta, koska muiden kuviahan ei voi lainata lupaa kysymättä. 

Niin ja mukavaa on, että jatkat edelleen myös tämänkin blogin seuraamista. Kiitos siitä! 

I am a very new blogger, my third year is off to go! I have been asked sometimes; who are you following? On this post I have been telling about some bloggers who I am following. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuluneella viikolla sain kokea jälleen kerran sen miten suomalaisissa julkisissa valtion rakennuksissa on tallella kauneutta, joka on perua aina lääninhallitusten ajoilta. Tällä kertaa sain mahdollisuuden vierailla Rovaniemellä Lapin aluehallintoviraston edustustiloissa. Tälläkin kertaa täytyy jo todeta valmiiksi, että mitkään kuvat eivät tee oikeutta sille, tavallaan hiljaiselle ja ajattomalla sisustustyylille, jota löytyy näistä tiloista. 

Oli aivan erinomaista, että tämänkertainen käynti ajoittui iltapäivään siten, että valo oli parhaimmillaan ja pystyin ikuistamaan erittäin viehättävän sisäpihan näkymän Ounaskosken rautatie- ja maantiesillalle päin. Viis siitä, että matkailijoiden(kin) kaipaamaa lunta ei vielä ole, eikös olekin kaunista! Minut valtaa yksinkertaisesti rauha, kun pääsen tähän pieneen pihaan.

Viehättävän ympäristön lisäksi juuri tässä rakennuksessa tunnen vain, että aika jotenkin pysähtyy. Sinne voisi kyllä jäädä viipyilemään ja kiertämään tiloissa laajemminkin. Näissä tiloissa käydessä minut pysäyttää myös se ajatus, miten Lapin sodan aikana vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät  Rovaniemellä muun muassa silloisen Lapin lääninhallituksen päärakennuksen tällä paikalla.  Lapin aluehallintoviraston tiloista on laadittu kattava rakennusselostus asemakaavapiirroksineen ja valokuvineen myös tästä rakennuksesta. Selostus löytyy seuraavasta linkistä https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/12/2017_Teppo_Rovaniemi_Lapin-lääninhallituksen-kortteli-1.pdf Sieltä löytyy kuvia myös muista Lääninhallitus -korttelin rakennuksista ja sisustuksista.

Selostuksen mukaan tätä nimenomaista rakennusta luonnehditaan kyseisen korttelin mielenkiintoisimmaksi. Se edustaa osin funktionalismia ja luonnehditaan huolitelluksi ja arvokkaaksi tilaksi. Siltä se tuntuukin ja on aivan erityinen helmi keskellä kaupunkia.

Tässä yhteydessä haluankin vinkata lääninhallitustalojen uskomattoman ihanista tiloista, joissa on edelleen kalustusta jopa 1800-1900 -lukujen taitteesta. Aluehallintovirastot (aiemmin lääninhallituksia) ympäri Suomen järjestävät toisinaan avoimien ovien tilaisuuksia, jolloin kannattaa ehdottomasti mennä vierailulle. Oma työpaikkani, josta jäin tähän vapaaherrattaren elämään, oli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Siellä on päärakennuksessa melkoisella pieteetillä säilytetty lääninhallitusten alkuaikojen loistoa aina 1800 -luvun lopusta.

Ounaskoski rautatie- ja maantiesilta / Ounaskoski railroad bridge and bridge for cars

Jätkänkynttilä -silta / Bridge called Jätkänkynttilä

Kun lähdimme pois hotellille päin, oli ihan välttämätöntä päästä kävelemään reittiä joen rannassa. Kyllä oli hieno näkymä nämä kaksi siltaa, joista Jätkänkynttiläksi kutsutulla on ihan oma erityinen asemansa tässä kaupungissa.

Mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa. Sittenhän alkaa adventtiaika!

This post is about my visit to Rovaniemi this week. I was taking part to a meeting in a special building of the Regional State Administrative Agency of Lapland. This meeting room and it's little garden gives me peaceful feelings and mindset. It was a great priviledge to have possibility to visit this place once again. Just for the record for tourists that this building is not open place for visitors. 

 

 

 

 

Kommentit (1)

Huomasin, että kamerassani on edelleen todella paljon kuvia Kööpenhaminan matkaltani. Ja tiedättehän sen, että ajatus alkaa kuvien myötä kiitää kyseiseen paikkaan ja ajankohtaan. Tässä jutussani muistelen vielä kertaalleen syyskuun matkaani Kööpenhaminaan ja keskittyen lähinnä hotellikokemukseeni ja sisustuksellisiin juttuihin. Siihen aiempaan pitkään kirjoitukseeni pääset tästä linkistä: https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/koopenhamina-mika-ilahdutti...

Tällä kertaa hotellina oli omalla tavallaan hurmaava vanha hotelli nimeltä Hotel Kong Arthur. Kun kerroin missä yövyn, oli kommenttina - aah, siellä järven rannalla. Tällainen tuhansien järvien maan kasvatti ei ehkä nähnyt asiaa ihan samoin, mutta he kutsuvat näitä vesiä järviksi. Tosiasiassa hotellin on lähellä päärautatie- / metro- / linja-autoasemaa ja nuo järvet vaikuttavat pikemminkin rakennetuilta kanavilta. Siis kävelijän kannalta on ihan mukavaa, että hotellista on pari kilometriä kaupungin ytimeen Strogetille.

Eikös matkalla kuulu ottaa se ensimmäinen kuva heti herättyä (ennen sitä toisessa kirjoituksessani ihastelemaani aamiaista)? Hotelli sijaitsi hotellin ylimmän kerroksen ullakkohuoneistossa vinon katon alla. Joten kovin piti kurkistaa ikkunasta, että pystyi kuvan nappaamaan kööpenhaminalaisten kattojen ylle. Vaikka kuvassa näyttää utuiselta ja harmaalta, niin tosiaankin koko viikon oli aurinkoinen ja melkeinpä helteinen sää.  

Off you go... ja sitten kurkistus vielä hotellin käytävätiloihin ja aamiaishuoneen terassille ja vielä kerran se yksi kuva aamiaishuoneen tarjoiulutiskiltä :)

Sisustuksellisesti minuun vetosivat todella paljon nuo mustat valaisimet, joita oli eri tavoin sijoitettu aamiashuoneeseen ja käytäville. Näyttävät olevan tämän hetken trendien mukaisia muutoinkin. En edes yritä olla valaisinten asiantuntija, mutta aamiaishuoneessa tarjoilukaapiston yläpuolella näyttäisi olevan Mantis BS5 seinävalaisimet Bernard Schottlanderilta. Oleskelutiloissa ovat House Doctorin Club double -valaisimet.

Huomasin näin jälkikäteenkin, että valaisimet kiinnittivät todella paljon huomiotani matkan aikana. Kuten seuraavissakin kuvissa, jotka on otettu Illums Bolighiusista, näkyy se miten valaisin sitoo kokonaisuuden omalla tavallaan. Näissä kuvissa näkyy kellomallisia valaisimia ja kolmen ryhmissä. Se on asetelma, joka on ollut vallalla aika monta vuotta ja näyttää edelleenkin olevan. Mustat vaikuttavat olevan Lightyears Caravaggio -valaisimet.

Toinen varsinainen sisustustavaratalo, jossa kävin oli Hay house. Sieltäkin jaoin kuvia siinä aiemmassa postauksessani, jonka linkki löytyy tämän jutun alusta. Näissä kuvissa Hayn talossa näkyy riisipaperityyppisiä isoja pyöreitä valaisimia.

Molemmat sisustustavaratalot olivat niin täynnä katseltavaa, että niissä olisi voinut viipyä kummassakin tuntikausia. Niin ja menihän minullakin niissä aikaa. Siispä, jos käyt Kööpenhaminassa ja haluat tällä tavalla tavaratalokierrosten puitteissa paneutua sisustukseen, varaa aikaa tai mieti mihin erityisesti haluat paneutua. Pääsi menee kuitenkin pyörälle siitä katselusta ja helpottaa, jos on jokin ajatus etukäteen siitä mihin keskittyä.

Oletteko muuten huomanneet, että joku juttu tekee matkalla olon kotoisaksi. Minulle se oli tällä kertaa pienoisen hotellihuoneen tauluseinä. Siinä olivat taulut niin somasti aseteltuna, että tuli sellainen kotoisa fiilis. Vähän kuin tämän jutun ensimmäisestä kuvasta tulee sellainen tuttuuden tunne, kun on tauluasetelma sohvan takana. Simppeli mukava yksityiskohta, joka sai unohtamaan, että huone oli jokseenkin pieni ja hotelllikin oli jo varsin vanha. En ole vielä matkoilta kaivannut designhotelleja. Pikemminkin viihtyisyyttä ja ilman muuta siisteyttä asetan etusijalle. Koska viikko kului enimmäkseen kaupungilla päivällä ja sitten illalla oli ohjelmassa illalliset, ei todellakaan ollut haittaa sille, että ei löytynyt suurempaa tilaa huoneesta. Ja hei, silloin, kun halusin tehdä töitä tietokoneella joskus iltapäivällä kaupungilta palattua, oli tosi mukava istua hotellin avarissa ja viihtyisissä oleskelutiloissa ja nauttia samalla kupillinen capuccinoa. 

 

Tässä  kirjoituksessa ajattelin ottaa härkää sarvista ja tällä kirjoituksella selventää, varmaan ihan itsellekin sitä, että olisi syytä aloittaa tosissaan kodin tavaroiden arviointia pois laittamiseksi joltain uudelta pohjalta. Antakaas, kun selitän.

On tullut joskus otettua kuvia kodistamme toisenlaisistakin kuvakulmista kuin mitä olette blogikirjoituksissani nähneet. Valokuvieni joukosta löytyi kuvia, jossa näette yläkertamme muutamilla hyllyiilä näkyvää lapsuuteen liittyvää, josta ainakaan en ole vielä osannut luopua. Niistäpä tähän juttuun aihetta ihan kerrakseen. Tiedän tai ainakin oletan, että en ole yksin. Joskus vain tuntuu, että vain minä en ole osannut panna hävitykseen oikeastaan juuri mitään omien lasten tavaroita, puhumattakaan heidän vauva-aikaisia vaatteita ja tyttären synttärimekkoja!!! Ihan totta, olen kuullut aika usein, että ihmiset osaavat panna pois lasten piirustuksia! Kohta kerron lisää ja puran sydäntäni tästä tilanteesta. Ensin sananen yläkerrastamme, kun nyt kuviakin jaan.

Yläkertaamme nousee leveä portaikko, joka on juuri tuon korkean monihaaraisen puisen pylväsosion takana. Vasemmalla ja suoraan edessä on kaksi entistä lastenhuonetta, jotka nykyisin toimivat vierashuoneina ja tuo keskimmäinen on myös työhuoneeni. Kuvasta oikealla on makuuhuoneemme. Sitten suoraan sivulle oikealle johtaa käytävä länsi-itäsuunnassa eli tuosta portaikosta jatkuu talomme edelleen. Siinä samalla puolella taloa, jossa kuvaa ottaessa seison on vielä yksi huone, joka lisättiin pari vuotta asuttuamme siinä olleen aulan paikalle lastenhuoneeksi. Nyt sekin on jonkinlainen epämääräinen työskentelyhuone. Sitten käytävän päässä on oikealla yläkerran kylpyhuone ja vasemmalle aukeaa ovi vintille (siis kokille sanoo eteläpohjalaanen minäni).  Talossamme on siis paljon tilaa, kuten huomaatte.

Kuvat kertonevat paljon siitä mitä kaikkea iso talo antaa mahdollisuuden säilyttää; tottakai lasten koulussa tekemät puuesineet, mukana myös heidän isänsä tekemiä, näkyvillä hyllyssä. Oma pieni vihreäruudullinen koulussa tehty essu kera punakuvioisen käsin tehdyn kuvioinnin on tallessa, ei näkyvillä. Lasten kouluaikaiset piirustukset ovat tallessa, ei näkyvillä. Lasten vauva-aikaisia vaatteita - vieläkin löytyy laatikoihin pakattuna, eivät kuvassa, mutta kaapeissa ja komeroissa on. Huom! kaappeja ja komeroita ei ole milloinkaan liikaa. Meillä niitä on ehdottomasti liian vähän, koska kaikkea pitää pitää esillä. Kaikki lasten kirjat ovat tallessa, erillinen hylly muualla. Kuvan hyllykössä onkin vain muutamia lastenkirjoja ja myös uudempia joulukirjoja sekä sen semmoista. Ylimpänä lähinnä meidän vanhempien leluja sekä miehen isoisän tekemä keinuhevonen. Meillä on lisäksi isot vintit (kokit sanoisi eteläpohjalainen minäni) sanoisinko täynnään tavaraa, mm legoja, ponitalli hevosineen... He manit ja Turtlesit näyttävät olevan siirtymässä lastenlapsille :) Onneksi on jotain, joka siirtyy eteenpäin.

Nuo valetut isän ja kahden pojan kädet ovat olleet tallessa talomme remontin ajalta, siis kolmekymmentä vuotta. Ja miten ihmeessä niistä pystyy luopumaan, kysyn vaan itseltäni.

Taisin kerran aiemmin innoissani kertoa Konmarituksestani ja kuinka sitä olen harrastanut. Se vain on totta, että harrastettu on :) Maali vain häämöttää varsin kaukana. Tosin ms Marie Kondohan neuvookin etenemään viimeiseksi tavaroihin, joihin liittyy tärkeitä muistoja. Joten jospa ensin kierrättäisi tai muutoin hävittäisi/antaisi pois jotain muuta!!! 

Kirjoitin tämän jo loppukesästä ja jätin sen niin sanotusti pöytälaatikkoon. Koska en kuitenkaan näitä bloginikirjoituksiani ala säilömään :) , jaan tämän kirjoitukseni teille vihdoin ja viimein. 

Ihan helpottaisi kovin, jos tietäisi, että tällaisia säilyttäjiä on muitakin. Hei, onkohan muita?

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat