En tiedä miltä kotini näyttäisi ilman tuttavapiirissäni olevia kilttejä miehiä, joista olen aiemminkin kirjoittanut. Olen elämäni aikana kasannut erinäisen määrän hyllyjä ja lamppuja, enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä. Mutta, kyllä hyllyt ovat pysyneet pystyssä, vaikka ruuveja on jäänyt yli ja lamputkin ovat valaisseet, muutaman yrityksen jälkeen. Nykyään en sitten tiedä mitä on tapahtunut. Olenko minä laiskistunut, tullut tyhmemmäksi vaiko tavarat vaikeammin kasattavaksi, mutta ilman sisareni miestä osa tavaroistani olisi kellarissa tai kaatopaikalla. Hylly hanskoja ja myssyjä varten olisi varmasti palasina kellarissa ilman miehistä apua. Kyseinen mies joka on sangen kätevä käsistään käytti kolme iltapäivää sen kasaamiseen. Itse aloin sen kasaamisen, mutta luovutin ensimmäisen ruuvin jälkeen. Näitä pieniä puupalasia, joista piti tulla laatikoita ja hyllynjalkoja oli kymmeniä ja samaten ruuvipusseja. Ruuveja oli kuulemma kasaavan miehen mukaan 350 kpl.
Olin nettishoppailut tanskalaisen lampun syntymäpäiviäni varten ja ajattelin, kun olin raahannut kapistuksen kotiin, että ripustan sen kertaheitolla illalla kattoon. Ensinnäkin en ymmärtänyt millaisen lampun laittaisin siihen ja minne? Ja ei sitä ripustettukkaan noin vaan kattoon. Täällä Ruotsissa lamput pitäisi olla helppo laittaa kattoon. Siellä on koukku mihin sen ripustaa ja sitten vain töpseli pistorasiaan ja ,kappas vaan, valo syttyy pimeään. No, tämä koskee tietysti lamppuja jotka ostaa tässä maassa. Tanskalaisilla onkin ihan omat systeeminsä. Apua, ei kun soittamaan mies apuun. Lamppu vaatikin laillistetun säköasentajan koska se vaati johtojen katkaisemista ja uudestaan yhdistämistä jne. Tällä kertaa työhön kului kaksi iltapäivää. Työasento oli hankala ja sähköjohtojen kanssa askartelu vaati sorminäppäryyttä ja hyvät hermot. Mies parka, ei kuulemma kolmen litran pönikkä viiniä riittänyt korvaamaan tätä tylsää työtä. Viiinä hän ei ole saanut, mutta sai vähän kipurahoja. Ja lamppu sopii ruokapöydän yläpuolelle hyvin ja valaisee kirkkaasti. Siis siinähän kuulemma oli joku mahtava uusi keskintö, joka tarkoittaa , että kaikki pienet nystyrät joita alaosassa on, ovat kuin pieniä lamppuja. Kaveri joka tämän keksi sai kuulemma muutama vuosi sitten Nobelin palkinnon keksinnöstään. Ilmankos en ymmärtänyt mihin ja minkälaisen lampun ruuvaisin tähän varjostimeen.
Nyt olen kuitenkin luvannut,etten vähään aikaan osta kotiin mitään netistä, koska sisareni mies väitti ,että hänelle tulee vedet silmiin, jo kun maintisen puhelimessa, että olen ostanut kodinsisustus juttuja netistä. 
Tällä kertaa asuimme viereisessä hotellissa ja tässä olemme sitten valmistautumassa päivän koettelemukseen. Olin valvonut aamuyön ja edellisen illan viinit tuntuivat hiukan vartalossa. Meistä tuntui, että edellisenä iltana oli ihan se ja sama joimmeko vai emme koska tuloksiin se ei vaikuttaisi. Sovimme yhdessä sisareni kanssa, että hölkkäämme jos jaksamme , mutta kävelemme ainakin reitin.
Lähtöviivalla alkoi kuitenkin tuntua siltä, että halusimme kuitenkin yrittää ihan oikeasti ja panna parastamme. . Meillä on joka vuosi ollut säkä ilman suhteen ja ,niin oli nytkin. Aamulla satoi kaatamalla, mutta juoksu olikin sitten aurinkoinen tarina. Kävelimme ja otimme lyhyitä juoksupyrähdyksiä väliin ja maaliin päästiin, siinä ajassa , kun olimme olettaaneetkin. Ei hyvä aika, mutta odotettu ja siihen nähden ,ettemme olleet harjoitelleet, niin olimme erittäin tyytyväisiä,että saimme ilon ja inspiraation uudestaan tähän lajiin.
. Aloitin 60 kymppisten vieton olemalla kovassa nuhakuumeessa viikko sitten ja viime viikko meni leipoessa kekkereitä varten. Päädyin juhlien järjestämiseen, kun minä en osannut päättää, minne matkustaisin niitä pakoon.
Sitten syntymäpäivänä olikin vuorossa juhlat ystävien ja perheen kanssa. Sää oli suosiollinen ja juhlat olivat suurimmaksi osaksi parvekkeella. Yksi lahjoista oli bambupuu jossa kasvoi rahaa. Valitettavasti luulen, että vaikka minulla olisi miten vihreät sormet ,niin rahaa ei siihen puuhun tule enää ensikesänä. Se olisi tosi kätevää, kun vaan voisi käydä niittämässä satoa parvekkeella aina tarvittaessa. Oli tämä kivaa täyttää kuusikymmentä. Lahjoja tuli enemmän, kuin monena vuonna yhteensä. Sen lisäksi olen onnellinen, että sain täyttää kuusikymmentä, kaikki ystävät ja tuttavat eivät ole tätä syntymäpäiväänsä saaneet viettää
Tällä kertaa ennen muuttoa piti purkaa, yksi huone. Edellinen asukas oli antanut tehdä kolmioon yhden huoneen lisää, ja tämä erikoinen ratkaisu ei miellyttänyt ystävääni. Joten nämä vähän nuoremmat naiset olivat repineet alas seinät aiemmin ja eilen heivattiin kaikki parvekkeen kautta pihalle. Siellä sitten irroteltiin enimmät ruuvit ja sahasimme seinän autoon mentäviin osiin. 
oli vetokoukku rikki , joten jouduimme laittamaan än roinan auton takaosaan. Onneksi minulta luonnistuu nämä ennen miehisiksi työkaluiksi luokitellut vehkeet paremmin käteen , kun ompeluneula tai kone. Kun minua vähän opastaa, niin nykyisillä vehkeillä, homma sujuu, kuin tanssi. Seinät päätyivät sitten kierrätyskeskukseen. Yleensä käyn lauantaiaamuisin joogassa, mutta nyt oli hyötyliikunnan vuoro ja jooga sai väistyä.
