Kirjoitukset avainsanalla Linnanneito

Täällä, niinkuin kaikkialla muualla maailmassa kehotetaan kotimaanmatkailuun näinä korona-aikoina. Päätin siis ilmoittautua joogaviikonlopulle Wiikin linnaan Uppsalan maaseudulle. Linna oli upea ja on tosi kiva, että näitä vanhoja linnoja ja kartanoita on kunnostettu vuokrakäyttöön eri tapahtumiin. Kesällä joogattiin ulkosalla ja katseltiin taivaan pilviä ja nyt olivat kattomaalaukset vuorossa. Ikkunoista näkyi kauniita myöhäissysksyn kukkia. Linnassa on tietysti siniveristen lisäksi ollut palvelusväkeä ja heillä vähän vaatimattomammat asumukset. Jostain syystä meidät oli majoitettu näihin. Tosin linnassa, sen koosta huolimatta, ei ollut montaakaan huonetta. Olin toivonut saavani viettää viikonlopun massiivisessa sängyssä ja nauttia rokokoon loistosta, mutta huoneet oli hiukan vaatimattomampia, kuin minun unelmani.Jooga ja seura korvasi tämän loiston puuttumisen. Naiset olivat pääasiassa Uppsalasta  ja Gävlestä joten kaikki suurkaupunkien neuroosit puuttui. Kaikkilla meillä oli tietysti rankkojakin kokemuksia takana elämässä, mutta niitä ei itketty ringissä vaan nauru  raikui  ruokasalissa. Kaikki  söi pääsäntöisesti kasvisruokaa, mutta kaikki söi ,joka tänäpäivänä on erikoinen kokemus. Kaiken kaikkiaan oli kiva olla jonkunmoinen linnanneito pari päivää elämästään.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Melkein kuuskymmpinen joka ei oikein osaa rauhoittua. Uusin harrastus on jooga. Haluan katsoa miten pitkälle pystyy kehittymään siinä. Matkat ovat suuri osa elämääni ja vauvojen kanssa työskentely yhdistyy aina silloin tällöin siihen. Neolominen on liki neuroottista, sitä olen harrastanut seitsemän vuotiaasta. Sen lisäksi tykkään vähän kaikenlaisesta vaihetelevasti.

Blogiarkisto

Kategoriat