Hurahtanut joogaan

Nigeriassa, kun olin töissä, tutustuin ensimmäisen kerran joogaan. Siellä oli aivan ihana akrojoogan opettaja USAsta joka tietysti joogasi itse päivittäin, mutta veti meille muutamalle kanssasisarelle ja veljelle tiistaiaamuisin hathajoogaa. Yleensä se olin minä ja yksi  saksalaistyttö sekä meidän kissa jotka jaksoimme ylös kuudelta aamulla pihamaalle joogaan. Kissa yleensä osallistui tälläytymällä keskelle minun mattoa makoilemaan ja ihmettelemään meidän touhuja. kyllä niitä ihmetteli välillä itsekin, lämpöä oli 47 astetta, niin tavallinen jooga rupesi yllättävästi muistuttamaan bikramjoogaa. 

Afghanistanissa ollessa se oli vähäistä minun joogaaminen, mutta kun olin Pakistanissa joogasin erään ohjelman mukaan jonka olin löytänyt youtuubilta ja siitä se on sitten eskaloitunut, viiten tai kuuteen kertaan viikossa. Lauantaiaamuisin Ashtangaa, maanantaisin hathajoogaa ja siihen päälle voisi saunoa ja käydä uimassa, mutta minulla on silloin nälkä ja väsy ja haluan vain kotiin. Tiistaisin on globaljoogaa ja kaikkien näiden fyysisesti raskaitten lajien jälkeen aloitin uudestaan kundalinijoogan torstaisin. Saa laulaa vähän mantroja ja yleisesti sitä huuhaata jonka aina aikaisemmin mielsin muille kuin minulle sopivaksi. Onneksi Katie sai minut innostumaan fyysisestä puolesta koska nyt pikkuhiljaa siihen tulee myöskin tämä joogan toinen eli henkinen puoli. Se mistä en tällä hetkellä pidä on kaikki ihmeellinen terapia joka siihen nyt on liitetty. Kaikki ovat jotenkin aina kokeneet itsensä ja elämänsä epäonnistuneena ja ahdistavana ja nyt vasta joogan kautta ovat oppineet olemaan sinun kaiken kanssa. Ehkä minulla on elämä tosi solmussa tai sitten ei onneksi ole suurempia traumoja käsiteltävänä.

Viikon päätteeksi sitten harrastan täällä kotona yinjooga tunnin verran, kera jennkitytön joka ohjaa sitä pehmeästi ja rauhalliseseti youtuubilta , pääse viikonloppu sillätavoin hyvään alkuun. Meditoimista en sitten olekaan harrastanut tietoisesti ollenkaan, vaan nythän on todettu, että neulominen on meditointia ja sitähän olen harrastanut loputtomiin, päivittäin sitten lapsuuden, joten olkoon se hengellisemmän joogan korvike.