Mielestäni joulunodotus on hiukan aikaisessa. Radiossa yksi kanava on pyhittänyt joulumusikille 100% jo kokonaisen viikon. Ulkona on 5-10 plus astetta ja joka toinen päivä tulee vettä taivaan täydeltä. Eilen ja tänään avattiin virallisesti joulukadut ja näyteikkunat oli jouluasussa. Okei, annan periksi nykyään hiukan jo minäkin. Onhan se totta, että marraskuu on nihkeä ja pimeä, ja sitten joulukoristeiden esillä pitäminen tammikuun puolessavälissä rupeaa tuntumaan historialta.. Tätä modernia tapaa on kuitenkin kestänyt minun sulattaa pitkään. Jotenkin tuntuu, kuin että nykyajan ihmiset ei osaa oikein elää tätä päivää. Jossain asioissa ollaan kovasti perinteiden pitäjiä, mutta tässä ei ole elää mitään perinteistä jäljellä. Totta tietyststi on, että minäkin, kun rakastan joulunodotusta, niin nimenomaan se odotus ja koristaminen on sitä kivaa. Aikuisella, kun tuo aatto on vähän sellainen nopeasti ohimenevä  päivä, jolloin syödään epäterveellisesti ja sitten aukaistaan muutama lahja, ja se on sitten siinä. Täällä etelässä se on aniharvoin enää valkoinen joulu ja kaupat ovat auki, kunnes istahdetaan joulupöytään ja röyhtäistä ei ehdi ennenkuin kansa vaeltaa alennusmyynteihin. Olen siis päätynyt siihen, että minäkin satsaan tähän joulunalusaikaan ja sitten tammikuussa voi suunnitella rauhassa kevättä, kun tontut on palautettu kellariin. Aloitin kuitenkin tänään vähän varovaisesti, saavat enimmät koristelut odottaa ensiviikonloppua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Melkein kuuskymmpinen joka ei oikein osaa rauhoittua. Uusin harrastus on jooga. Haluan katsoa miten pitkälle pystyy kehittymään siinä. Matkat ovat suuri osa elämääni ja vauvojen kanssa työskentely yhdistyy aina silloin tällöin siihen. Neolominen on liki neuroottista, sitä olen harrastanut seitsemän vuotiaasta. Sen lisäksi tykkään vähän kaikenlaisesta vaihetelevasti.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat