
Siitä on muutama kuukausi, kun sisarentytär( keskimmäinen) vihittiin Ahvenanmaalla Saltvikin kirkossa. Nyt oli vanhimman siskontytön nuorimmaisen ristiäiset vuorossa. Siitä on yhdeksän vuotta, kun olen viimeksi ollut ristiäisissä, joten ei sitä niissä tule alvariinsa ravattua. Totesin,että meidän kolmevuotiaat kaksospojat sopi hyvin meidän perheensä ristiäisiin, kuninkaallisiin sellaisiin, he olisivat olleet liian puheliaita ja liikkuvaisia. Heidän ei pitänyt olla alkujaan mukana, mutta kivaahan se oli,että hekin olivat kirkossa, eikä siellä ollut, kuin kummit ja lähintä perhettä. Kirkko on melko askeettinen, mutta yksinkertaisuudessaan rauhallinen, ja seimi toi ihanaa rauhaisaa joulun tunnelmaa. Kirkkokahvit juotiin perheen kotona ja siellä minä ja pikkumies vertailimme rannekorujamme. Nykyään, kun pikkupojatkin saavat käyttökoruja lahjaksi.