Jos joku olisi ehdottanut pipoa minulle kymmenen vuotta sitten, olisin torjunut kauhusta pelkän ajatuksenkin. Nykyään sitävastoin pipo painuu päähän jo alle kymmenen plus asteen, jos vain on kylmä tuuli. Kiitos siitä kuuluu kylläkin nuorille jotka käyttää tänäpäivänä toinen toistaan omituisempaa pipoa heti, kun kesähelteet on ohi. Vanhapiikakin, kun tahtoo olla nuorekas, niin jo vain joutuu pipo laukusta päähän. Ja ihan oikeasti, se tekee esim junan odottelemisesta huomattavasti  Jos nyt ei pipo olekaan mikään tyylin kukkanen, niin huivi on se mikä ei sovi minulle alkuunkaan. Muiatutan   lähinnä pääsiäisnoitaa. Joskus olen kuitenkin ollut sellaisissa maissa töissä, missä vaatimus on ollut huivi. Hyvä puoli siinä on, että ”bad hair day” hoituu helpolla. Ei, kuin huivi päähän ja menoksi, jos ei sitten kovin tyylikkäänä, mutta kuitenkin asiallisesti vaatetettuna.  

Hattuja en ole ruvennut käyttämään aurinkosuojana , ennenkuin ihan viime vuosina. Parikymmentä vuotta sitten olin Vietnamissa ja siellä  ostin Hanoista hatun viidellä dollarilla, laivaretkeä varten. . Se on sitten saanut toimia pääsuojana myös vaellusmatkoilla, vaikka äitini nähtyään sen tokaisi: että jos et tähän päivään mennessä ole saanut miestä itsellesi, niin tuo  hattu päässä, jäät varmasti vanhaksipiiaksi. No miestä ei ole, mutta hattu on aina silloin tällöin päässä. Mutta, ei se amerikkalaiselta nuorelta kätilölta lainaama hattu, iltapäväkävelyä varten ole kovinkaan paljoa tyylikkäämpi,. Miksi  oma hattu ei tullut mukaan tänne Eteläsudaniin, sitä tarina ei kerro. Sama kävi valkoisen herrainhatun, siksi piti ostaa Zanzibarista uusi aurinkohattu.  

 Herrainhattu, on kuitenkin hiukan pukevampi. Onneksi Zanzibarissa oli meille jokaisella hattu huoneessa, jota sai lainata. Ei tarvinnut minunkaan lähteä simpukkaan Hollywood lierihattu päässä. Sen saattoi jättää allasistumiselle.Karibialta onkin sitten lyhyt matka ruveta unelmoimaan luksuselämästä kunigattarena. Silloin pitää tietenkään olla päähineitä joka lähtöön. Tämä sininen vempain oli ihan hauska, mutta maustetarhassa Zanzibarilaisen pojan tädille tekemä päähine näytti toteen, että ainakaan mikään tukevahko kruunu ei pukisi tätä kuningatarta, joten oli hyvä, että se selvisi siellä metsässä. Taitaa riittää, että olen vain maustemetsän kunigatar. Pitäydyn mielummin myssyissä, kuin kruunuissa , joten hyvä etten ole kuninkaallinen. Ja kunigattareksi en tietysti voi joutua, kun en ole syntynyt siniveriseskisi, enkä äitini samojen  mukaan pääse naimisiin jos sinnikkäästi pidän  Kiinni vaelleushatustani, Epäilen, olisiko kruunu viritelmä  yhtään parempi prinssin  pyydys.