
Sanotaan, että ihminen vaistomaisesti sisutaessaan ostaa tavaroita ja tekstiilejä, jotka sopivat toisiinsa. Tai henkilöllä on omannäköisensä koti. Siinä tapauksessa olen äärettömän kantikas ihminen. En edes ole tajunnut sitä. Ostin olohuoneen (tai olohuoneen osaan) verhon ja tajusin, että taas tuli kolmikulmaa koko rahalla.Tämä salmiakkikuvio näköjään alkoi jo 90-luvun puolivälissä, kun valitsin ryijynmallia, jonka isä voisi solmia minulle. Siitä se sitten on jatkunut. Päiväpeitteen, jonka itse virkkasin on näköjään salmiakkikuvionen sekin.
Kuusikuvio eteisen tapetissa toistuu matossa ja nyt sitten siis näissä uusissa verhoissa.
Vielä tämän ymmärtää jotenkin, kun itse valitsee, kuten työhuoneen verhot jotka ostin muutama vuosi sitten, mutta en tiedä kuka meillä ostaa kertakäyttömukit, mutta tuntuu sekin ihminen olevan kantikas . Pitäisiköhän seuraavaksi kokeilla pyöreitä muotoja, muuttaisikohan se minua yhtään pehmeämmäksi? Vaikka ei luonne taida ihan vain verhoja vaihtamalla muuttua.