Meinas vanhanpiian illanvieton käydä köpelösti. Tiesin,että Guadeloupe kuuluu Ranskaan , mutta en ajatellut asiaa tarkemmin, kun lensimme tänne karibianmeren saarelle. Ihmeteltiin kyllä vähän, että miten me lennetään Orlyn kautta, kun se on kotimaanlentoja varten tarkoitettu kenttä. Arlandassa onneksi oli maahanmuuttajatytöllä vähän kartta hukassa, kun ostimme pyamaviinimme ja hän ei ensin meinannut sitä tax freessä myydä meille. Me kuitenkin vakuuttavasti selvitimme, että me olemme lähdössä EU:n ulkopuolelle Guadeloupeen. No, saimme viinimme ostettua ja matkan ensimmäiselle etapille lähdettin pienellä satapaikkaisella koneella joka ei lämmennyt koko lennon aikana, joten olo oli, kuin olisi jääkaapissa matkustanut.

Kun sitten saavuimme Orlyn kentälle, niin siellä ei mistään transit lennoista oltu ikinä vissiin kuultukaan. Saimme reippailla ainakin kolme kilometriä käytäviä ja sitten massiiviiseen turvatarkastukseen. Olin, siis raahannut viinitonkkaa niska limassa ympäri Orlytä. Vesipullohan vietiin kättelyssä. Keräsin metallipaljastuksen jälkeen laukkuni ja rupesin miettimään, kun kannettavaa oli, niin vähän. Ja sitten säteili, apua viini, missä se on? Sehän oli turvatarkastajilla ja matkaseurani kallis aurinkovoide oli saman kaverin käsissä. Nätti tunisialaista alkuperää oleva ranskalaismies selittää minulle kauniilla ranskankielellä jotain josta en ymmärtänyt yhtään mitään. Hymylin vaan kauniisti ja mokelsin ,että olemme jatkamassa matkaa karibialle. Kaveri repi sinetöidyn pussin auki ja luki kassakuittia antaumuksella. Mitään selitystä en voinut sen enempi antaa, tai pyytää, kun ranskankielen taitoni rajoituu lähinnä itseni esittelyyn ja sanoihin kyllä, kiitos ja ei. Hän kuitenkin laittoi nätisti uuteen muovipussiin meidän viinit ja näin meidän karibian lämpimät illat on pelastettu, kun voimme nauttia pyamaviinistä, ranskankielisistä tv ohjelmista ja laineiden laulusta ikkunan takana. Täällä selvisi sitten vihdoin vanhallepiialle, että tämä katsotaan yhdeksi Ranskan maakunnaksi joten olemme vielä siis EU:sa vaikkakin 8 tunnin lentomatkan päässä Pariisista, eikä näinollen mitään verovapaita viinejä olisi voinut kuljetella mukanaan. No, onneksi tämä vilpitön tietämättömyys katsottiin sormien läpi tällä kertaa.

Illalla vauhdikaat pyamapartyt ja aamulla saa sitten herätä ihanaa maisemaan sängystä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Melkein kuuskymmpinen joka ei oikein osaa rauhoittua. Uusin harrastus on jooga. Haluan katsoa miten pitkälle pystyy kehittymään siinä. Matkat ovat suuri osa elämääni ja vauvojen kanssa työskentely yhdistyy aina silloin tällöin siihen. Neolominen on liki neuroottista, sitä olen harrastanut seitsemän vuotiaasta. Sen lisäksi tykkään vähän kaikenlaisesta vaihetelevasti.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat