Viime viikko ei ollut kiva. Heti maanantaista, sain jonkun viiruksen ja sen myötä kuumeen. Työkaverini on lomalla ja vastasyntyneitä tuli ovista ja ikkunoista, joten kotiin jääminen ei ollut vaihtoehto. Ulkona oli koko viikon 30-33 astetta ja seiskytluvulla rakennetussa talossa, jossa työpaikkani on, lämpöä oli ainakin saman verran. Minkään näköistä tuuletinta ei ole, niitä ei vaan yksinkertaisesti ole ostettavissa. Ilmastointia ei vissiin oltu edes keksitty, kun kyseistä ostoskeskusta rakennettiin. Joten nyt läkähdymme kesäisin ja istumme talven villasukat kengissä, kevyttoppatakki harteilla. Niin, että silleen täällä rikkaassa sveamamman maassa. Työpäivästä selvisin kunnialla, mutta illat menikin sitten nukkuessa. Onneksi asunto ei vielä ole liian tukala ja , kun pitää parvekkeen oven selällään, niin saa nukuttua yönsä.

Viikonlopun olinkin sitten Skånessa, ja siellä ei onneksi ollut, kuin 25 astetta, niin sai vähän inhimillisemmät lämpötilat pariksi päiväksi. Kävelimme Lomman rannoilla ja katselimme rantaelämää sekä upeita purjeveneitä. Tanskaan en tällä reissulla ehtinyt, vaikka se siellä horisontissa näkyikin.

Kuume hävisi sopivasti,  ennenkuin piti lähteä reissuun. Parantelin sitä partsilla, kylmän valkkarin kera, ja oli ihan hyvä lääke tämä iltainen yhdistelmä. Parveke onkin tällä hetkellä suurkulutuksessa. Aamiainen hoituu hyvin viideltä aamulla, kun on jopa vähän viileä ja illat vietän pelkästään täällä ulkona. Istun nytkin kirjoittamassa tätä juttua, pienessä tuulessa. Ovat nimittäin luvanneet taas yli 30 asteen helteitä koko tälle viikolle, joten täytynee nauttia illoista. Viinimarjoja pitäisi joku ilta jaksaa poimia, mutta en tiedä riittääkö työpäivän päälle enää virtaa siihen, ans kattoo loppuviikosta. Ehkä sitä tottuu näihin lämpötiloihin ja saa jotain aikaiseksikin. Ei ne marjat kuulemma isoja ole, mutta parempia, kuin ei mitään. Mustikoita ei nimittäin tänä kesänä tarvitse täällä poimia