Onneksi on ollut marjaisa kesä ja syksy. muuten, en tiedä miten saisin viikonloput sujumaan. Yritän saada aikaiseksi jonkunnäköistä normaalia elämää ja joskus sujuu paremmin joskus huonommin. Tykkään näistä tietotekniikka jutuista, mutta ei nämä eläviä ihmisiä korvaa. Voi sitä jonkunaikaa jutella ystävien ja sisaren kanssa eri appien välityksellä, mutta haluaisin istua nokatuksin sohvalla, vinkkulasi kädessä ja vaan jutustella tai olla juttlematta. Katsella yhdessä ulos kuistilta metsään tai kommentoida tv-ohjelmia.

Töissä rupeaa video kokoukset ja koulutukset rupeaa tuntumaan, niin tylsiltä, että jos joku muu halua osallistua niihin, niin saa tehdä sen ilomielin minun puolestani. Itse voin yhtähyvin katsella ne ruudusta nauhoitettuna, kun minulle sopii. Toisaalta on kiva huomata ,että on elävä ihminen, eikä tyydy pelkästään koneeseen seuraksi, mutta pelottaa, jos tätä koronaa jatkuu viisivuotta, kuten espanjantaudin kanssa. Sillon voi olla, että kehkeytyy ihan oikea syy masennukseen. Nyt minulla on lähinnä huono olo ruikuttamisesta, kun minulla loppujen lopuksi on kaikki hyvin, paitsi, että nyt on ihmisellä ikävä toisen luo. Eikä auta, että infektiolääkärit ja politiikot käskee kestämään tätä eristyksissä olemista. Yleensä en ole menneessä eläjä, mutta nyt halajan entisiin aikoihin.Yritän nauttia päivästä, mutta lujille ottaa välistä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Melkein kuuskymmpinen joka ei oikein osaa rauhoittua. Uusin harrastus on jooga. Haluan katsoa miten pitkälle pystyy kehittymään siinä. Matkat ovat suuri osa elämääni ja vauvojen kanssa työskentely yhdistyy aina silloin tällöin siihen. Neolominen on liki neuroottista, sitä olen harrastanut seitsemän vuotiaasta. Sen lisäksi tykkään vähän kaikenlaisesta vaihetelevasti.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat