Kirjoitukset avainsanalla lunta

Täällä Ruotsissa tuli alkuviikosta lunta, niin ovista kuin ikkunoista.  Minulla on kaksinkertaiset ikkunat työhuoneessa, mutta pokat  ovat 60-luvun  lopulta ja hiukan hatarat. Orkidéat  tykkää, kun on koleaa  ja melko pimeää, minä olen asiasta vähän eri mieltä. Lunta oli lasien  välissä nietoksina, mutta eipä enää tuullut sisälle. Kun oli tarpeeksi paljon röijyjä päällä, niin pystyi siellä olemaan töissä, mutta pyytää äitejä riisumaan vastasyntyneensä alasti punnitusta varten, vaatikin kaiken saadun ammattitaidon, jotta sai vakuutettua, ettei lapset vilustu, niin vähästä. Selvisin työviikosta ja nyt olen saanut nauttia talvisäistä vapaana.

Siskon kanssa päätimme viettää aikaa suksien päällä. Ennenkuin minä pystyin laittamaan sukset jalkaan, ne tarvitsi huoltoa. Siitä oli yli viisi vuotta, kun ne oli viimeksi lumen kanssa tekemisissä. Minä en ole eläissäni huoltanut suksia, joten se oli kauhun sekaista puuhaa. Sukset hain kellarista ja laitoin ne kylpyhuoneen lattialle. Tiedän, parveke olisi ollut parempi, mutta siellä oli kylmä. Sain viikolla lainata puolalaiselta työtoverilta suomalaista teippiä suksen pohjiin, joten ei muuta, kun ohjeiden lukuun ja tuumasta toimeen.

Tiimiä ei ole joten itse saa olla oman onnensa seppä

Sisareni tuli hakemaan minut ja sitten , ei kun menoksi. Joudun hiihtämään järven jäällä, kun pelkkä ajatus alamäestä saa minut kauhun valtaan. Pieni aurausjälki, niin meikäläinen jäykistää polvet ja nojaan  taaksepäin, eli laskutekniikka ei ihan ole hanskassa. Hanskatkin on hankittu 27 vuotta sitten, mutta toimivat hyvin ja olivat lämpimät ja hyvät vielä tänäkin talvena.

Latumuoti 2018

 Hyvin luisti suksi vaikka itse  sanonkin  sen, eikä siis taaksepäin. Tarkoitus oli kylmiltään vetää 14 km, mutta se jäi 6-7 km, mutta hyvä niin. On ollut kiva ulkoilupäivä. Se nimittäin kesti melkein 2 tuntia, joten ei ihan kultamitalivauhtia. Tämä puolatar joka antoi  suksihuoltovälineet kysyi nimittäin, että hiihtäisinkö hänen kanssa vaasaloppetin ensi vuonna. Siis 90km, en ehkä. Tosin sanoin ,että voin harkita naisten vaasaa, se  on ”vain” 30 km. Toivottavasti se siirretään ensivuonna järven jäälle, muuten minä olen hukassa. No, harjoittelu on alkanut ja katsotaan siitä sitten jatko. Onneksi on vuosi aikaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Ope
1/1 | 

Jessus, oletpas reipas! Täällä Pirkanmaalla vannotaan karvapohjasuksien nimeen. Ainakin me, joiden hiihtokilometrit ovat vuosikymmenien aikana kerätyt -silti matkaa ei ole kertynyt....
Suksille ei tarvi tehdä mitään, paitsi se pahin eli hiihtää. Kelillä kuin kelillä kulkee, jos jaksaa lykkiä. Kevätaurinko Näsijärven jäällä motivoi, silti luistimilla mukavampaa.
Liukkaita kilometrejä sinnekin.
.... Ne ikkunat kyllä kostuu ja homehtuu...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Melkein kuuskymmpinen joka ei oikein osaa rauhoittua. Uusin harrastus on jooga. Haluan katsoa miten pitkälle pystyy kehittymään siinä. Matkat ovat suuri osa elämääni ja vauvojen kanssa työskentely yhdistyy aina silloin tällöin siihen. Neolominen on liki neuroottista, sitä olen harrastanut seitsemän vuotiaasta. Sen lisäksi tykkään vähän kaikenlaisesta vaihetelevasti.

Blogiarkisto

Kategoriat