Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään kertomisen arvoista meikäläisen elämässä. Kaikki on mediassa täällä pyörinyt miesten sikamaisen käytöksen ympärillä. Ihmettelin kahvitunnilla miksi meillä töissä kukaan ei ole sanonut sanaakaan tästä asiasta, kunnes totesin, että se ei meillä ole ajankohtaista. Meillä, kun keski-ikä on 50+. Nyt miesten kähmintä ja seksuuaalista väkivaltaa ei pidä hyväksyä, mutta se ei enää vanhemmalla naisella ole mikään ongelma, meitä ei kukaan kähmi ja itse nukun useasti ulko-ovi avoinna, eikä kukaan yritä tunkeutua vanhanpiian sänkyyn. Valitettavaa, että mikään ei ole muuttunut tuhansiin vuosiin, eikä tule muuttumaan tämän viikon # jälkeenkään. Miesparat joutuvat puolustamaan sikamaisia veljiään ja naisten elämä jatkuu, kuten tähänkin asti. Jos nyt ei sitten ruveta erittelemään naisia omiin karsinoihinsa ja kauhtanat ympärille suojelemaan meitä.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/fc56639e-fa01-4cf5-bf61-0a11b0f10a86.jpeg?itok=A_na3i0q)
Olen kokeillut sitäkin useammassa maassa, mutta ei sekään ole kivaa. Täällä siis nyt keskustellaan kenen on vastuu ja miten saadaan miehet pitämään näppinsä ja ajatuksensa kurissa. Itse olen lopen kyllästynyt koko aiheeseen.
Viikon kohokohta itselleäni on vaivasenluitten röntgenkuvaus tänään, se on minulla ajankohtaisempaa ja isompi ongelma, kuin se että on saanut itsekin nuorempana kokea kuoria paikoissa missä niiden ei kuuluu olla. Olen tosin ,niin väkivaltainen, että. kaveriparoilla taitaa korvapuustien jälkeen soida korvat edelleen. Toivon kanssasisarille voimia taistella häirintää vastaan ja kunnon miehille hyvää tulevaa viikkoa.
