
Kotiuduttuani kolmen viikon Kanadaturneelta olen nyt taistellut jetlagin kanssa. Eilen päätin kuitenkin lähteä torille sulkemisaikaan katsastamaan olisiko siellä vielä kantarelleja ja mihin hintaan. Tarkoitus oli ostaa kilo jos saa halvalla,mutta siirtolaispojat eivät kuunneleet sellaista puhetta ollenkaan. Survoivat tädille melkein neljä kiloa märkiä kanttarelleja pilkkahintaan. Sienissä oli joka pojilla kyltti, että olivat kotimaisia, mutta en ihan tuota usko. Sama se kyllä minulle virolaisetkin sidenet kelpaavat. Niiden kantaminen oli jo työlästä puuhaa, puhumattakaan, että tämä sunnuntai iltapäivä joogatunnin jälkeen on kulunut seiniä ryöpätessä. Nyt ovet kuitenkin valmiit, pakastepusseissa odottavat pakastimeen pääsyä ja minulla nautittavaa talven mittaan.