Anteeksi, etten ole kirjoittanut pitkään aikaan, mutta tabletti ei suostunut toimimaan täällä Eteläsudanissa. Nämä elektroniikka vehkeet, kun vaativat miehistä kosketusta. Plääh, yritin yhdistää saaduilla tunnusluvuilla ja ei yhdisty vaikka miten yritin, en pääse verkkoon ja sillä siisti. Sitten vien tämän tabletin kahden viikon yrittämisen jälkeen kaverille joka oli antanut tunnusluvut, mutta ei hänkään saanut minua verkkoon. Tulin pettyneenä huoneeseeni ja päätin yrittää vielä kerran. Yhdisti, kuin vettä vain, eikä meistä kumpikaan,logistikko sen paremmin, kuin minäkään tiedä miksi kone ykskaks päätti toimia ongelmitta. Miehen ei siis sähkövehkeille edes tarvii konkreettisesti tehdä mitään, riittää, että vähän hiplaa sormillaan ja avot, kaikki toimii.
Tulin siis yölennolla Bankokista muutama viikko sitten kotiin, pakkasin uudet kamat laukkuun ja jatkoin seuraavan iltana yölennolla Addis Abebaan ja sieltä aamulla Jubaan Eteläsudaniin ja sieltä edelleen tänne länsiosaan maata missä olisi tarkoitus opettaa vauvojen hoitoa 9 kuukautta. Aamulla olin markkinoilla ostamassa joululahjaa huomista iltaa varten ja iltapäivällä menen vielä uudemman kerran ostamaan vähän karkkia vietäväksi henkilökunnalle joka on joulun töissä.
Nalle vietti minun kanssa joulua kaksi vuotta sitten Pakistanissa ja nyt hän viettää joulua vähän lämpöisemmässä paikassa. Kiva se on, että hän tulee mukaan matkoille, niin hän tavallaan luo vähän perinnettä tähän minunkin joulun viettoon.
Me toivottelemme Nallukan kanssa teille kaikille Hyvää Joulua
