Isäni täti oli räätäli ja työskenteli Helsingissä nuoruudessaan. Hän oli ikänsä vanhapiika, kuten minäkin. Joten hänenkin kotinsa oli kalustettu siten, ettei huushollissa ollut sen enempi lapsia  kuin miestä, jota olisi pitänyt ottaa huomioon. En voi kuvitellakaan, että hänen palkkansa olisi ollut mikään kovin korkea, mutta aitoon mattoon  hän kuitenkin investoi. En tiedä kuinka kauan siitä on, mutta minä en ainakaan silloin vielä ollut olemassa, joten kyseinen matto, on varsin iäkäs. Minun huuhhollissa se on myös ollut kymmeniä vuosia,viimeiset vuodet eteisen mattona. Nyt se on kuitenkin, niin likainen, että en halua paljainjaloin astua sille. Kylppäristä tullessa on kuitenkin pakko kulkea maton päällä. Juu, ja tiedän,että sen voi pestä, mutta missä kuivata se näin talviaikaan? Nyt saa siis matto ainakin väliaikaisen levon kellarissa ja korvaan sen ihan aidolla muovimatolla.

Lähiössä, jossa olen töissä on vanhanajan sekatavarakauppa. Ruokaa ja tupakkaa siellä ei saa myydä, mutta kaikkea muuta siellä sitten onkin. Käytävän mattoja, leluja,hiusvärejä,kastelukannuja, nauloja ja olen melko varma, että setä hankkisi polkupyöriä ja käytettyjä autoja jos asiakas, niin toivoo. Olin menossa kotikäynnille, kun kaupan ovensuussa näin tämän muovimaton. Olisi hänellä ollut ihan oikeita käytävänmattojakin, mutta ei sen värisenä ja kuvioilla mitä minä olisin halunnut. Siis ostin tämän vaalean muovimaton myös sen takia, että se on helppo pestä suihkussa ja kuivattaa pyyhetelineellä. Täällä, kun ei tule lunta, niin hiekkaa ja kuraa kulkeutuu kenkien mukana älyttömiä määriä sisälle. Minulla ei juurikaan ole verhoja ja se on monen mielestä varmasti kolkkoa, minua se ei häiritse, mutta matot haluan lattialle. Olkoon vanhanaikaista tai ei, lohduttaudun sillä, että vanha minä olen ja vanhemmaksi tulen, toivottavasti vielä pitkän aikaa eteenpäin.