
En ole koskaan pitänyt pitkää lomaa jos ei mukaan lueta maailmaympärimatkaa tai muuta verrattavaa aktiviteettia, joka vaatii hiukan aikaa. Tänävuonna olen suunnitellut vain nämä kolme päivää, jotka nyt on takanapäin. Syitä on muutama. Korona estää Suomeen matkustamisen, joten en voi tavata ystäviä enkä Ahvenanmaalla perhettä, joten se siitä kesäsuunnitelmasta. En vuokraa kovaan hintaan täältä mökkiä ja autoa, joten pidempi loma tuntuu tällä hetkellä turhalta. Myöskään työolot ei tällä hetkellä oikein salli pidempää taukoa. En kuitenkaan pystyisi rentoutumaan täysin. Olen kuitenkin tyytyväinen minilomaani. Paljon kivaa, kerkesin tekemään. Sitten, kun vielä on ehtinyt lukea akkainlehtiä ja katsella aamutelevisiota, niin en ole täysin vakuuttunut pitkän loman tarpeellisuudesta. Ainakin neuroottisille ruotsalaisille loma tuntuu olevan ongelma. Miten selvitä parista viikosta, tappamatta aviosiippaa, myymättä lapsiaan, lihoamatta ja vältää alkoholisoitumasta. Tämä traumaattinen kokemus nimeltä loma , tuntuu työllistävän psykologeja ennen ja jälkeen loman. Joten ehkei minun tarvitse murehtia, etten voi sellaista pitää.Työtoveri täytti 50 ja olimme toisen työtoverin luona saaressa, piknikillä ja viettämässä kivaa iltaa. Työtoveri ilahtui, koska sattumoisinhan hän ei mitään suurempia juhlia voi järjestää tänävuonna. Sitten oli päivä kasvohoidon ja jalkahoidon merkeissä, vähän shoppailua ja päätteeksi hyvää vietnamilaista ruokaa. Ja sitten kotiin katsomaan lisää talonremontointi-ja osto ohjelmia.
Sitten olikinvuorossa juhannuksen vietto siskoni luona ja tänään kampaaja , jotta huomenna olisi suht siisti aloittamaan työt ja nauttimaan keskikesästä.
Onneksi loma oli lyhyt ja päätään sen lasilliseen roseeta parvekkeella. Sitten pitääkin olla hiukan arkista taukoa, tämän jälkeen. Vesi ja arkiruoka on poikaa.