Kirjoitukset avainsanalla talvi

Pari viikkoa on valkoinen kurittaja pitänyt ilman todella kylmänä. Monta päivää on pakkaslukemat olleet 25-30 asteen välillä. Sääennusteen mukaan meidänkin seudulla pakkaset jatkuu vielä useita päiviä.

Talvinen valkoinen maisema on kaunis, mutta muutamaan päivään siitä ei ole pystynyt nauttimaan. Pakkanen aiheutti ikävän yllätyksen viime perjantaina. Auto ei lähtenyt käyntiin, lämpötolppaan ei tullut virtaa eikä akusta löytynyt voimaa häivääkään.

Soitin isännöitsijälle ja kerroin ongelman, mutta en saanut yhtään ymmärtämystä asialle. Kerroin kuinka olin painanut testinappulaa ja sulakkeen kytkin tippui alas, enkä saanut sitä nostettua ylös. Isännöitsijä tuumasi, hän ei tiedä mitään näistä asioista, mutta tilaa sähkömiehen ja lupasi, että tolppa korjataan samana päivänä. Sen verran tilanne parani, että muutamaksi tunniksi tolppaan tuli virtaa ja sain autoa lämmitettyä.

Pirautin pojalleni, hän lupasi tulla tilannetta katsomaan. Sovittiin, että seuraavana aamuna yritetään saada auto käyntiin kovasta pakkasesta huolimatta ja mennä akkukauppaan ostamaan uusi akku.

Akkukaupan pihalla meitä odotti jättiyllätys. Ennen normaalia liikkeen aukioloaikaa piha oli täynnä autoja konepelti pystyssä. Sisällä oli porukkaa tupa täynnä. Kaikilla oli akut hyytyneet ja pari autoa oli sipannut keskelle kaupan pihaa. Minulle akku luvattiin vaihtaa heti, kun paikka vapautuu vaihtoa varten. Oulussa oli alkuviikolla akkukaupoissa porukkaa ruuhkaksi asti useana päivänä. Monella ei akut kestänyt montaa päivää lähes -30 kelejä.

Nyt autossa on uusi akku, mutta tolppa on edelleen pimeä. Aamulla jälleen soitan isännöitsijälle ja kerron huoleni sähköttömästä lämpötolpasta. Sanon, että auto jököttää jäässä parkkipaikalla. Vihdoin pitää saada tolppaan ja autoon lämpöä, ettei tule uutta reissua akkukauppaan.

Naisen logiikalla päättelin, että jotain vikaa täytyy olla, kun tolpan testinappulan kokeilun jälkeen en saa sulakkeen kytkintä nostettua ylös. Paikalle pitäisi saada oikea sähkömies korjaamaan vika, eikä vaan joku kiinteistöhuollon isäntä katsomaan ja ihmettelemään.

 

 

 

 

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Ulkona on kaunis kylmä talvisää, pakkasta on -20. Pakkaslunta sataa hiljalleen, aurinko yrittää hiutaleiden välistä näyttäytyä. Nyt viimeistään pitää kaivella paksumpia talvivaatteita ja lämpöisempiä kenkiä kaapista kun pakkanen näyttää jatkuvan ensi viikollekin asti.

Oulussa päivän pituus on tänään 4 tuntia 57 minuuttia. Utsjoella aurinko näyttäytyy ensimmäisen kerran seitsemään viikkoon. Kevättä ja valoa kohti mennään hurjaa vauhtia, tänään ei kyllä siltä tunnu.

Olemme lomailleet usein Intiassa ja kertoneet paikallisille asukkaille pimeästä Suomen talvesta. He eivät millään tahdo uskoa, että Suomessa on keskitalvella vain neljä tuntia valosta aikaa. Kaamosta ei ole yritetty edes selittääkään. Kesästä on kerrottu, että silloin aurinko ei laske lainkaan, vaan se paistaa koko vuorokauden. Tätäkään asiaa he eivät tahdo uskoa. Intiassa ihmiset ovat tottuneet, että aurinko paistaa 12 tuntia ja pimeää on 12 tuntia läpi vuoden.

 

Intialaista ruokaa

Eilen tehtiin kotona porukalla Intialaista ruokaa. Poika toi valmista Tikka Masala kastiketta pari purkkia, kypsän broilerin ja vihanneksia. Broileri renssattiin ja pilkottiin kastikkeeseen ja kiehautettiin. Lisäkkeenä keitettyä riisiä ja kasviksia. Nykyisin saa kaupasta erilaisia valmiita tulisia ja vielä enemmän tulisia kastikkeita. Niitä voi käyttää kätevästi aterian osana. Tekemämme ateria oli yhtä hyvää kuin Intiassa. Palmunlehväkatto, korituoli, lämmin hiekka paljaan jalan alla ja kaukainen meren kohina puuttui.

 

Muistoja menneestä

Postiluukusta tipahti kirje, jossa tiedusteltiin hautapaikka-asioita, jotka olin jo unohtanut tyystin. Kyseessä oli pappani hauta ja sillä oleva kivi. Niiden määräaika oli päättynyt jo 10 vuotta sitten, kirje seurakunnasta tuli vasta nyt. Soitin seurakuntaan, asia selvisi ja tiedot tuli päivitettyä. On ongelmallista, kun itse asuu toisella paikkakunnalla ja hautauksesta on kulunut jo kymmeniä vuosia.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Asustelen mieheni kanssa kahdestaan Oulussa. Taakse on jäänyt pitkä työura valtion logistiikkayhtiön palveluksessa. Elämä on kuljettanut mutkien ja kiemuroiden myötä tähän päivään. Olen ollut ammattiosaston puheenjohtaja ja valtakunnan tasolla liiton hallituksen jäsen sekä varapuheenjohtaja. Matkustelu ja erityisesti Intia on vienyt meidän perheen sydämet mennessään.

Blogiarkisto

2019

Kategoriat