On taas aika sytomyssyilyn ja villasukkien. Muutama päivä sitten sytomyssyt-ryhmässä jälleen haastettiin kaikki käsityötaitoiset tekemään sytomyssyjä ja villasukkia. Keskus-sairaalat ja Yliopistosairaalat ainakin ottavat molempia ilomielin vastaan, muista sairaaloista pipojen ja sukkien tarpeen voi tiedustella. Nämä projektit ovat siitä mukavia kun sukkia ja pipoja voi tehdä aina, kun on aikaa ja lankaa. Myssyjä voi tehdä kuka vain, eikä mukaan tarvitse erikseen ilmoittautua. Tällä kertaa tähtäin on Ystävänpäivänä 14.2.2019.

Mieheni sairauden kautta olen tutustunut syöpähoitoihin ja niistä aiheutuviin seurauksiin. Sairaalassa usein potilashuoneet ovat viileitä. Villasukat ja sytopipot ovat tarpeelliset lämpöä tuomaan. Sytopipoja ja sukkia olen tehnyt useana vuotena ja lahjoittanut ne sairaalan syöpäosastolla hoidettaville lapsille ja aikuisille sekä poliklinikalle edelleen potilaille jaettavaksi. Joka kerta kun olen sukkia tai pipoja vienyt sairaalaan, niin henkilökunta on ollut erittäin ystävällistä ja kiittäneet lahjoituksesta.

Sytomyssy on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle. Raskaita sytostaattihoitoja ja muita syöpähoitoja saaneet tarvitsevat pipoja ja sukkia lämmittämään kehoaan. Monella on oma ”lämmitysjärjestelmä” mennyt sekaisin ja he palelavat herkästi. Sukat ja pipot ovat viesti sairaalan ulkopuolelta potilaille, että he eivät ole yksin sairautensa kanssa.

Myssyjä voi tehdä luonnonmateriaalista, sillä myssy ei saa kutittaa, hiostaa eikä ärsyttää herkkää ihoa. Myssyn pitää myös kestää hyvin pesua kulahtamatta ja väriä menettämättä. Mallilla ei ole väliä muuten, kuin pipot pitää olla tarpeeksi korkeita, etteivät ne hankaa esim. rikki mennyttä herkkää päänahkaa. Myssyjä voi tehdä neulomalla, virkkaamalla ja ompelemalla. Ohjeita erilaisiin sytomyssyihin löytyy esim. erilaisista käsityöryhmistä.

Uusia ihania lankoja ja kevään värejä tämän projektin villasukkiin tuli tällä viikolla!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen eläkkeellä oleva nainen, työvuosia minulle kertyi valtion logistiikkayhtiössä yli 40.  

Asustelen mieheni kanssa kahdestaan. Elämä on kuljettanut jyrkkää ylämäkeä kohti, toki tasaista ja alamäkeä on myös ollut. Olen ollut ay-toiminnassa monessa hommassa mukana, osaston puheenjohtajan ja liiton hallituksen hommat tulivat tutuiksi. Matkustelu ja erityisesti Intia on vienyt meidän perheen sydämet mennessään.

Hae blogista