Muutama päivä sitten tuli telkkarista dokkari Amazonista maailman suurimmasta verkkokaupasta. Piakkoin odotellaan Amatzonin tuloa Suomeen. Amazon on tuttu kauppa minulle, olen sieltä tilannut monenlaisia tavaroita Intiassa ollessa. Tilauksissa oli lähes aina maksuton kuljetus ovelle asti.

Dokkarin innoittamana rupesin katselemaan netistä kotimaisia kangaskauppoja. Verkosta niitä löytyy aika monta. Olin nähnyt fb-ryhmässä kivan näköisen mekon ja siinä kerrotiin mistä kangas oli hankittu. Niinpä sivuja sitten selaileen. Toisella kakaasta tehty mekko oli kaunis, mutta itselleni halusin oman näköisiä kankaita.

Kankaita on helppo ostaa, kun niistä kerrotaan kaikki tarpeellinen tieto kankaan esittelyssä. Valikoimaa oli yhdessä kaupassa liian kanssa, valinnan vaikeus yllättää helposti. Kaikkia ihania kankaita ei voi ostaa, eikä se olisi edes viisasta.

Tänään postista tuli ilmoitus, että kankaat ovat noudettavissa. Menin iltapäivällä kankaita hakemaan ja kotona piti tarkistaa minkälaisia kankaita olin tilannut. Toinen näytti heti ihanalta, toinen taisi olla huti! Pinkki pioni kangas näytti kauhealta. Paketin mukana oli muutama pieni kangasnäyte ja lähetyslistaan oli käsin kirjoitettu kiitokset, pieni kiva ele.

Nyt on kankaat leikattu ja ommeltu ja mekot kokeiltu. Molemmista tuli kuitenkin kivoja juuri minulle.

Minä olin kauan hillonnu kaapissa Sydäntalvi-kangasta. Sitä oli vaikea saada, aina juuri tuo sininen kangas oli loppunut. Vihdoin sen onnistuin saamaan, mutta en oikein tiennyt minkälaisen mekon siitä teen. Tänään tulleet kankaat ratkaisivat ongelman, teen kesämekon Sydäntalvesta.

Sateisena päivänä oli kiva ommella kesäisiä mekkoja. Oishan minulla kaapissa ollut kesäisiä mekkoja vaikka kuinka monta. Taitaa sieltä löytyä pari kolme mekkoa, jotka olen aikaisemmin tehnyt, mutta en ole vielä käyttänyt. Niin ja kukkamekkoja pitää kesällä olla!

Samalla kun minä ompelin, niin robotti oli imurointihommissa. Helppoa, mukavaa, järjestelmällistä ja tarkkaa jälkeä robotti tekee. Imuroinnin päätyttyä voi imuroinnin tuloksen katsoa muovisesta vesipestävästä kotelosta.

Mieheni hankki pari kuukautta sitten silmälasit ja niissä oli jotain hämminkiä kun niillä ei nähnyt lukea. Tänään optikko tarkisti uudelleen näön ja lasit meni vaihtoon takuuseen. Toinen ongelma oli, että lasien mukana ”pakkomyydyt” kehykset eivät yhtään miellyttäneet isäntää. Niinpä aamulla kaiveltiin piirongin laatikosta vanhat hyvät ”Gandhi” kehykset, joihin uudet linssit luvattiin laittaa kahden viikon kuluessa.