On kyllä ollut pölijä tammikuu. Tammikuu alkoi pienessä pakkasessa ja lunta oli sen verran, että nurmikko peittyi ja maa oli valkoinen. Aurinko paistoi muutamana päivänä oikein komiasti, mutta suurin aika oli harmaata ja lunta sanoi. Lunta on satanut koko maassa useina päivinä, oikein pyryttämällä. Meillä on lunta nyt ihan riittävästi, kiitos ei enää lisää. Näillä päästään hyvin kevään loskakeliin.

Tuntuu aivan hassulta ja hyvältä, kun tänä vuonna ei ole yhtään sairaalapäivää miehelleni kertynyt, eikä sellaisia lääkkeitä ole apteekista tarvinnut ostaa, joihin olisi saanut KELA-korvauksen. Resepti on hammastahnaan, sitä on vain tarvinnut hankkia. Näin voidaan jatkaa koko loppuvuosi ja kaikki seuraavat vuodet!

Useana aikaisempana vuotena on terveydenhuollon omavastuut jo tammikuussa olleet täynnä ja lääkkeidenkin himppua vaille. Niin...onhan kuitenkin kävelyrobon käytöstä maksettu yhden omavastuun verran. Helmikuussa sitten tulee laskut fysioterapeutin hoidoista ja kotihoidon palveluista.

Aamulla oli kiva tälläytyä suureen tapahtumaan, kauppareissuun. Hiuksiin tuli viime viikolla uusi look, ne on nyt helpot laittaa. Vähän kuivatella ja pöyhiä! Silmiin myös väriä ja uuden ripsarin korkkaus, oli hyvät arviot saanut ripsari, tykkäsin. Huulipunaa laitoin, vaikka autossa laitoin jo maskin naamariin. Punaiset kierrätysnahkaiset korvikset olivat täydelliset asuun. Uusi mekko päälle ja takkia niskaan sekä pinkki huivi kaulaan. Pipo tietysti talvella täytyy olla asuun sopiva. Eipä paljon muita menoja ole kuin ruokakaupassa käynti maskin kanssa. Huomenna menen kyllä fysioterapautin petille hierottavaksi ja maski naamalla. Toteutuukohan 15.2. alkavaksi suunnitellut faskia pienryhmän tunnit?

Kävi minulle hassu juttu muutama päivä sitten. Vein vahingossa roskiin lenkkikenkäni, kun järjestelin eteisen kaappia. Olin nostanut kengät lattialle ja laittanut ne pussiin, normaalisti säilytän kenkiä kenkälaatikoissa. Uudet lenkkikengät tulevat ehkä huomenna keskustan liikkeeseen, ostin ne verkkokaupasta.

Ystävänpäiväkorteissa oli vähän kauniita kortteja, joissa postimaksu on valmiiksi maksettu. Ostin kuitenkin ja meinaan kirjoittaa ja laittaa postiin tulevalla viikolla.. Ystävänpäiväsukkia olen tehnyt ja kahdet pitkät sukat valmistuvat sopivasti ystävänpäiväksi.

Ystävä, onneksi sellaisia on. Yksi ystävä soitti tänään ja kertailtiin kuulumisia. Surullinen asia myös keskusteltiin. Iloa ja surua, sitä elämään kuuluu. Tänään toisella huomenna kolmannella...Positiivisin ajatuksin huomiseen...

Matkustella ei edelleen voi. Todettiin, että onneksi aikanaan on maailmaa nähty eikä jääty odottamaan, että sitten kun eläkkeelle pääsen teen sitä ja tätä... Harmittavan monelle juuri noin on käynyt. On jäänyt jotain odottamaan ja elämä jäi näkemättä ja kokematta - elämättä.

Kevättä kohti mennään hurjaa vauhtia, valoisuus lisääntyy päivä päivältä. Tammikuu voi mennä ja huomenna on 1. helmikuuta.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Asustelen mieheni kanssa kahdestaan Oulussa. Taakse on jäänyt pitkä työura valtion logistiikkayhtiön palveluksessa. Elämä on kuljettanut mutkien ja kiemuroiden myötä tähän päivään. Olen ollut ammattiosaston puheenjohtaja ja valtakunnan tasolla liiton hallituksen jäsen sekä varapuheenjohtaja. Matkustelu ja erityisesti Intia on vienyt meidän perheen sydämet mennessään.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla