Lomani alkaa takapakilla: lennon ilmoitetaan myöhästyvän
Lomani alkaa takapakilla: lennon ilmoitetaan myöhästyvän kaksi tuntia. Kun lopulta istumme koneessa, kapteeni ilmoittaa kohdemaan lennonjohtajien lakosta. Tunti lisää odottelua! Niin tuttua tänä talvena.
Vieressäni istuvat iäkkäämpi mies ja nainen ovat osanneet varautua lisäviivytykseen. He nostavat tyynesti lentoasemalta ostamansa leivät ja makkarat esiin ja ryhtyvät evästelemään. Aterian päätyttyä mies taputtaa kumppaniaan nätisti olalle. Nainen hymyilee ja nojautuu mieheen.
En malta olla kysymättä, ovatko he uusi pari.
”Totta. Olemme tunteneet toisemme vasta kolme vuotta”, mies vastaa. Nainen kertoo, että he tutustuivat internetissä. Ennen ensimmäistä tapaamista he kirjoittivat kuukausien ajan kirjeitä.
”Ja usko pois”, nainen jatkaa, ”niiden kirjeiden perusteella vakuutuin, että tähän mieheen kannattaa tutustua. Tapa kirjoittaa itsestään ja elämästään paljastaa ihmisestä paljon.”
Nyt tämä pari, noin 80-vuotias mies ja hieman yli 70-vuotias nainen, kaksi leskeä, seurustelevat ja viettävät paljon aikaa yhdessä. Se on tuonut molempien elämään hauskuutta, kiinnostavia matkoja, aikuista kaveruutta ja uusia tuttavia.
”Juuri tässä iässä kannattaa etsiä kumppani. Tai liittoutua jollakin muulla tavalla. Vanhetessa monesta asiasta pitää luopua. Aistitkin heikkenevät. Silloin kumppani tai ystävät voivat olla toistensa turvana ja ilona”, pariskunta tuumii.
Lapsilleen he ovat tehneet selväksi, että seniorina aloitettu suhde ei vaikuta perintöasioihin. Uusi rakkaus ja vanha omaisuus pidetään erillään.
Kuuntelen lumoutuneena molempien elämäntarinat. Mutta eniten korvaani jää soimaan sana liittoutuminen. Se taitaakin olla tämän ajan tärkeä sana.
Saman tien muistan kolme toistensa lähellä asuvaa ystävystä. ”Yhdessä olemme ihan hyvä tiimi. Unto ei kuule, Aune ei näe ja Olli ei muista. Me täydennämme toisiamme”, he kertoivat leikkisästi.
Aira Väisänen
Toimituspäällikkö
