Tapasin ihanan miehen. Koko viikon on korvissani soinut hänen lauseensa.
Tapasin ihanan miehen. Koko viikon on korvissani soinut hänen lauseensa. – Päätin jo sairaalassa, että niin kauan kuin henki pihisee, aion elää. Pystyynkuolleita on tässä maailmassa ihan tarpeeksi.
Mies oli kuntouttanut itsensä aivohalvauksen jälkeen pois rullatuolista ja kipitti nyt mukulakiviä muiden matkailijoiden tahtiin. Tutustuin myös sisaruksiin, jotka olivat vahvistamassa vuosien kiireissä haalistunutta suhdettaan yhteisellä matkalla. Yhtenä iltana seurasin, kun rempseä nainen heitti eläkepäiviensä kunniaksi työpaikkansa kulkukortin mereen. Hänen elämässään alkoi uusi, kiinnostava aika.
Missä tällaisia ihmisiä tapaa? Kaukomailla, merellä, satumaassa, siis lehtemme 40-vuotisjuhlamatkalla Välimereltä Mustallemerelle. Ihania ihmisiä merellä, auringon kimmellyksessä.
Aina ei meri kimalla eikä aurinko paista. Silti uskon, että omaan elämään ja tulevaisuuteen voi vaikuttaa parhaiten omilla teoilla ja ajatuksilla. Saat peilikuvana takaisin sen, miten suhtaudut elämään ja muihin ihmisiin.
Suomessa saa helposti hörhön leiman otsaansa, jos on iloinen ja positiivinen. Vakavasti otettavat ihmiset kun ovat aina kriittisiä ja epäileviä. Ei kuulkaa, ei se niin mene. Myönteinen ajattelu synnyttää myönteistä todellisuutta. Sitä paitsi me suomalaiset olemme jo lähtökohtaisesti kaikki tyynni tosiseikkoihin nojaavia realisteja, ihan hörhöiksi ei meistä ole. Mutta jokaisessa meissä on sekä positiivinen että negatiivinen puoli. Se puoli, jota ruokit, kukoistaa ja kasvaa.
– Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa, millaista elämä oli näiden muurien sisäpuolella ottomaanien aikana, kehottaa opas. – Tori vilisee kauppiaita, orjia, sulttaanin hoviväkeä. Ilma on sakeana eri tuoksuista, äänistä ja mauista.
Seison Topkapin palatsin sisäpihalla Istanbulissa. Suljen silmäni mutta salaa vakoilen, kuinka moni matkalaisista tekee samoin. Aika moni. On hyvä välillä antautua mielikuvituksen viemäksi. Sen jälkeen paluu arkeen on ihanaa.
Uudet kokemukset ja tunteet pitävät meidät elämässä kiinni. Aina ei tarvita edes merimatkaa. Sulje silmäsi ja siirry mielesi maisemaan, mökin kuistille, syksyiseen metsään, hiihtoladulle.
Valoisaa lokakuuta!
