Olethan nähnyt avaruuskuvan planeetta Maasta yöaikaan?
Olethan nähnyt avaruuskuvan planeetta Maasta yöaikaan? Mustaa palloa täplittävät pienet kirkkaat pisteet. Keski-Eurooppa on yhtä valomerta, sillä kaupungit ovat vieri vieressä. Kun katseen siirtää Pohjois-Eurooppaan, valoja näkyy enää harvakseltaan. Suomesta suurin osa on mustaa, mitä nyt himmeää valoa tuikkii suurimpien kaupunkien kohdalla.
Tosin me suomalaiset tiedämme paremmin: kyllä täällä pimeässäkin asutaan. Valo vain ei yllä Maata kuvaavaan Rosetta-luotaimeen saakka.
Mikäpä olisi elellä näillä pimeillä syrjäkylillä, turvassa maailman pahuudelta kuin Aleksis Kiven oravainen, jos palvelu pelaisi. Kehitys kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Kaupat, terveysasemat, työt ja perheet keskittyvät yhä isompiin taajamiin. Niiden valoihin on siis myös useimpien meistä siirryttävä.
Sivulta 20 alkaa reportaasimme kauppa-autosta, joka kiertelee päivän maaseutua eteläisessä Hämeessä, ei tosin niin hirveän syrjäisessä kolkassa, mutta kuitenkin. Jos parikymmentä vuotta sitten Suomessa oli toistatuhatta kauppa-autoa, nyt niitä on enää kolmisenkymmentä. Asiakkaista osa on autottomia ikäihmisiä, osa haluaa välttää turhaa ajelua marketteihin. Jokunen varmaan suosii kauppa-autoa kannatuksen vuoksi. Jutustamme käy ilmi, ettei kauppa-auton saapuminen ei ole vain ostoshetki, vaan tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Kuljettaja-kassa-Pirjo on tuttu ihminen, joka tietää asiakkaiden tarpeet.
Mutta se pimeys. Marraskuun synkkyyttä ratin takaa katsovaa kauhistuttavat ne, joilla ei ole heijastinta, sitä pientä valoa. Jos takkiin ei ole ommeltu kiinteää heijastinnauhaa, riittävän suuri heiluvainen vain olkavarteen ja menoksi. Vielä parempi on kirkas turvaliivi. Se suorastaan huutaa: Hei, Suomi on asuttu tässäkin kohtaa! Minä olen täällä!
Vanhassa aapisessa oli loru: Marraskuussa musta maa valkolunta vartoaa.
Sitä ennen, tuikitaan yhdessä.
