Uusi odottaa

”Jännittää vähän, kun koetan kuvitella, mitä siellä nurkan takana odottaa”, sanoo työtoverini,

”Jännittää vähän, kun koetan kuvitella, mitä siellä nurkan takana odottaa”, sanoo työtoverini, toimittaja Heljä Walamies, joka juhlii viimeistä työpäivää ennen eläkkeelle siirtymistä tammikuussa.

Heljä on ollut työelämässä vuodesta 1975 kahta äitiyslomaa lukuun ottamatta ja ahkeroinut tässä lehdessä yli 20 vuotta. Hän on vastannut lukijoiden laki- ja talouskysymyksiin ja kirjoittanut paljon muutakin, viimeksi jutun nukketalon rakentajista joulunumeroomme.

Ei ihme, että uusi elämänvaihe herättää tunteita. Matkat ja uudet harrastukset odottavat, mutta kun työhuoneen saa viimein tyhjennettyä, avautuvat sellaiset ovet, joista ei ehkä osannut unelmoidakaan.

Heljä kuuluu suurten ikäluokkien nuorimpiin, jotka ovat jättämässä työelämän. Kohta saamme nähdä, millainen vaikutus kokeneiden tekijöiden lähdöllä tulee olemaan työelämälle samoin kuin muille elämänalueille, joihin virkeät ja vahvat eläkeläiset nyt energiansa suuntaavat.

Olen itse ollut ET-lehdessä vajaat neljä vuotta, ja tänä aikana toimituksemme on ollut kuin Suomi pienoiskoossa. Työyhteisömme on kokemassa varsinaista sukupolvenvaihdosta. Heljä on jo viides kollega, jota olen ollut saattamassa eläkkeelle.

Nyt on oma vuoroni hyvästellä hienot työtoverit ja rakkaat lukijat. En kuitenkaan siirry eläkkeelle vaan ryhdyn helmikuun alussa saman kustantajan toisen lehden, Glorian Antiikin päätoimittajaksi.

ET:n vuosilta päällimmäiseksi tunteeksi jää kiitollisuus: on ollut niin mukava tutustua teihin, hyvät lukijat. ET-lehti on ainutlaatuinen varttuneiden ja viisaiden ihmisten lehti, jossa on mukana elämän koko kirjo ja mahtavat persoonallisuudet.

Olen saanut lukijoilta koskettavia kirjeitä, juttu-ideoi­ta, ruusuja ja välillä risujakin. Tämä kaikki kertoo, että lukijalle oma lehti on kuin hyvä ystävä, johon täytyy voida luottaa mutta joka saa myös yllättää.

Niin kuin Heljää, itseänikin vähän jännittää. Mutta eteenpäin elävän mieli.