Tervetuloa Suomen pohjoisimman kirjastoauton kyytiin. Toimittajamme Irina Björkman lähti Oula Kotakorvan ja Perdita Fellmannin sekä 3 500 kirjan matkaan Muoniosta Kaaresuvantoon. Lue juttu Et-lehden numero 11 sivulta 23!
Kirjastoauto on usein ainoa palvelu alueilla, jotka kaupat, koulut ja pankit ovat ajat sitten jättäneet. Tosin tuhansia kilometrejä taittavan kirjastoautonkin pysäkkien välit harvenevat sitä mukaa kun väki vähenee. Mutta rakkaus kirjaan elää ja samoja uutuuksia jonotetaan käsivarren Lapissa kuin ruuhka-Suomessakin.
– Voi että harmittaa, sanoi tuttava, joka oli lukenut taas kerran elämänsä kirjan. – Siis se, että niin harva tulee tämänkin kirjan löytämään.
Mutta onhan meitä lukijoita, ainakin kesäisin. Talven aikana kertynyt pino lukemattomia kirjoja hupenee, jos niin päättää. Aikaa on aina siihen, mitä todella haluaa tehdä.
Sosiaalinen media on tuonut lukemiskulttuuriin monipuolisuutta antaessaan mahdollisuuksia ilmaista itseään ja tavoittaa toisensa tässä ja nyt. Se on nimensä mukaisesti sosiaalista toimintaa, ulospäin kääntymistä. Lukeminen on sisäänpäin kääntymistä. Lukiessa ei tarvitse kammata tukkaa eikä esitellä elämänsä paraatipuolta. Saa seurustella itsensä ja kirjan tarinan kanssa.
Kirjoista et milloinkaan onneasi löydä, mutta omaan itseesi ne sinut johdattaa, runoili kirjailija Herman Hesse. Oikeassa oli. Lukeminen avaa portteja paitsi omaan itseen myös tuntemattomaan. Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää tutkimustenkin mukaan itsetuntemusta, mielikuvitusta ja luovuutta.
Monipuolisuus on tärkeää lukemisessa. En ymmärrä, miksi jotkut haluavat rajata elämästään pois jonkin lajityypin, dekkarit, historiateokset tai vaikkapa runot. Minusta kannattaa lukea kaikenlaista. Itse luen postilaatikosta putoavat mainoksetkin.
On keskikesän juhlan aika. Taas grillataan, syödään mansikoita, oleillaan ja ollaan yhdessä. Ja luetaan – välillä ihan paperista. Pieni paasto nettielämästä tekee hyvää. Kirjaan tarttumisen jälkeen sosiaalinen mediakin maistuu uudelta.
Iloista juhannusta!
