Koetapa lukea tämä Eino Leinon runo ilman

Koetapa lukea tämä Eino Leinon runo ilman, että kuulet Vesa-Matti Loirin laulavan sitä Taisto Wesslinin sävelmään!

Lapin Kesä

Lapissa kaikki kukkii nopeasti,

maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.

Tuot' olen aatellut ma useasti,

kun katson kansan tämän vaiheisiin.

Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta

ja suuri surkastua alhaiseen?

Miks meillä niin on monta mielipuolta?

Miks vähän käyttäjiä kanteleen?

Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu

kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,

miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu

tai kesken toimiansa katkeaa?

Muualla tulta säihkyy harmaahapset,

vanhoissa hehkuu hengen aurinko.

Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset

ja nuori mies on hautaan valmis jo.

Ja minä itse? Miksi näitä mietin?

Se merkki varhaisen on vanhuuden.

Miks seuraa käskyä en veren vietin,

vaan kansain kohtaloita huokailen?

On vastaus vain yksi: Lapin suvi.

Sit' aatellessa mieli apeutuu.

On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi

ja kukkain kukoistus ja riemu muu.

Mut pitkä vain on talven valta. Hetken

tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,

kun taas ne alkaa aurinkoisen retken

ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.

Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,

te suuret aatteet, teitä tervehdän!

Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,

jos muutattekin maihin etelän!

Oii, oppi ottakaatte joutsenista!

Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.

On meidän rannoillamme rauhallista

ja turvaisa on rinne tunturin.

Havisten halki ilman lentäkäätte!

Tekoja luokaa, maita valaiskaa!

Mut talven poistuneen kun täältä näätte,

ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!

Kommentit (0)

Seuraa 

Tympii, tökkii, pännii, ärsyttää! Onko ajassa, yhteiskunnassa, perheessä, mediassa, hallituksessa, anopissa, miniässä tai supermarketin sähköovissa epäkohtia, joista haluat nostaa äläkän? Anna tulla! Puhekuplia on paikka hyville puheenaiheille ja herätteleville mielipiteille.

Lähetä meille mielipiteesi. Valitsemme ja julkaisemme mielipiteitä journalistisin perustein.

Teemat

Blogiarkisto