– Täti, minä olen allerginen pahalle ruualle, sanoi napero tullessaan yökylään.

– Täti, minä olen allerginen pahalle ruualle, sanoi napero tullessaan yökylään.

Minua tämä näpsäkkä oivallus nauratti. Tällaisiahan me kaikki olemme, jos vain on varaa. Ja nykyisin useimmilla on. Vielä sata vuotta sitten meillä taisteltiin ruuan riittävyydestä. Nyt ongelma on sen ylenpalttisuus.

Helsinkiläisessä City-lehdessä oli hiljattain kuuma lista maailman ruoka­suun­tauksista. Kuulkaas tätä: Eläin ostetaan karvoineen päivineen, ja kunnon kokki osaa käyttää koko ruhon hyväkseen. Aamubrunsseille ei enää kokoonnuta samppanjan vaan puuron takia. Kotileipurin kallein aarre on puinen tiinu, jossa hän säilyttää raskia, leivänjuurta, ikiomaa ruisleipää varten. Ja gogi- ja aÇai-marjat voi

unohtaa, seuraavaksi muotiin nousee puolukka.

Eikä siinä kaikki: Keski-Euroopassa kauppaan mennään taas oman kattilan ja maitokannun kanssa. Näin vastustetaan pakkauksia ja kertakäyttökulttuuria. Kuulostaako tutulta? Kaikki, mitä isoäiti teki, on nyt supertrendikästä.

Tyttäreni pakotti minut yhtenä päivänä juomaan teetä, jossa lillui ällöttävän näköisiä jauhopalloja.

– Älä ajattele mitään, vedä vaan, se on terveellistä, tytär vastasi.

Meillä suomalaisilla on taipumusta hurahtaa milloin mihinkin ja ottaa kaikki kirjaimellisesti. Milloin pahoja ovat hiilihydraatit, milloin rasvat. Välillä laskemme kaloreita ja vahdimme vitamiinimääriä. Uskomme mieluummin naapurin ruoka­filosofin neuvoja kuin virallisia tutkimuksia. Hyvin markkinoiduilla hyperuuilla uskomme ehkäisevämme ikääntymistä ja hoitavamme jopa sairauksia.

Juuri nyt pitäisi ehtiä tehdä kaikki itse. Itse tekeminen onkin ihanaa, mutta unohda täydellisyys. Riittää kun olet itse tyytyväinen aikaansaannoksiisi.

Ruuan ikuisia supertrendejä ovat hinta ja helppous. Ainakin minut on valmis­ruokateollisuus pelastanut monesti. Siis järki käteen: ruuanlaitto ei saa olla näyttämistä ja suorittamista. Sen pitää olla iloa ja nautintoa. Aina ovat muodissa myös hyvät, aidot maut sekä yhdessä kokkaaminen ja syöminen.

Kun pimenee ja kylmenee, on taas oiva aika istua yhdessä ruokapöytään.

Maukasta marraskuuta!

Kommentit (0)

Seuraa 

Tympii, tökkii, pännii, ärsyttää! Onko ajassa, yhteiskunnassa, perheessä, mediassa, hallituksessa, anopissa, miniässä tai supermarketin sähköovissa epäkohtia, joista haluat nostaa äläkän? Anna tulla! Puhekuplia on paikka hyville puheenaiheille ja herätteleville mielipiteille.

Lähetä meille mielipiteesi. Valitsemme ja julkaisemme mielipiteitä journalistisin perustein.

Teemat

Blogiarkisto