"Eikö olisi korkea aika täydentää Suomen nykyistä vanhuspalvelulakia (980/2012) pykälällä, joka oikeuttaa ja velvoittaa kunnat ylläpitämään riittävästi ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon laitospaikkoja niitä huonokuntoisia vanhuksia varten, jotka eivät enää pärjää omissa kodeissaan kotihoidon turvin?

Tarvitsemme riittävästi ammattitaitoista, koulutettua henkilöstöä, jolle varataan tarpeeksi aikaa hoito- ja hoivatyöhön Suomen jokaisen kunnan kotihoidossa – mikä niin ikään on kirjattava lakiin.

Vanhuspalvelulain tavoite on vanhusten kotona asumisen lisääminen ja laitoshoitopaikkojen vähentäminen kunnissa. Lain tarkoitus lienee ollut hyvä, mutta lainlaatijoilta on jäänyt selvittämättä kuntien taloustilanne. Hallitus on leikannut 300 000 000 euroa kuntien valtionosuuksia. Moni kunta onkin tulkinnut lakia niin, että kaikki laitospaikat on voitu muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi. Tässä asumismuodossa asiakas maksaa itse kaiken hoitoonsa liittyvän – miten tahansa korkeiksi nämä hinnat onkaan määritelty.

Tässä aloitteessa sana laitospaikka tarkoittaa hoitopaikan maksun määräytymisperustetta. Toisin sanoen, laitospaikan hinta on 85 % eläkkeestä, mikä kattaa asunnon, ravinnon, hygienian, lääkkeet ja hoidon – tarvittaessa myös sairaalassa ja matkakulut mukaan lukien. Jokaiselle jää omaan käyttöönsä 15 % eläkkeestä, vaikkapa kampaajaa tai jalkahoitoa varten. Näihin hoitopaikkoihin kaikkein pienituloisimmillakin eläkeläisillä on varaa – tarvitsematta hakea lisätukia Kelasta. Laitospaikkoja olikin kaikkialla Suomessa vielä ennen vuotta 2014, jolloin niitä ryhdyttiin lakkauttamaan. On sanomattakin selvää, että heikoimmassa asemassa ovat ne huonokuntoiset ja esimerkiksi muisti-sairaat vanhukset, joilla ei ole läheisiä tai omaisia, saati omaishoitajia huolehtimassa heidän hyvinvoinnistaan. Miten käy, joudunko hoitamaan kohta itse itseni?

Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on tuettava vanhusten hoitoa ensisijaisesti kotipalveluilla. Lähi- ja perushoitajien liiton (SuPer 2015) jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan 95 % vastaajista on huolissaan kotihoidon laadusta. Monissa kunnissa kotihoidon käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla asiakkailla vuodessa, mutta henkilöstömäärä on pysynyt samana. Lisäksi kotona hoidettavat vanhukset ovat yhä sairaampia ja heidän hoitonsa vaatii yhä enemmän resursseja. Superin mukaan kotihoito on jäänyt kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. (Kotimaa 27.1.2015.) Lakimuutosta siis tarvitaan myös kotihoidon ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka kuntien mukaan kotihoidon 15 minuutin käynnit enintään neljästi päivässä on hyvä vaihtoehto, jokaisen vanhuksen ja etenkään muistisairaan kohdalla tätä ei voida pitää riittävänä. Siksi onkin erittäin tärkeää saada lakkautetut laitospaikat takaisin."

Anneli Koivunen
Arvokas vanhuus -aloitteen alullepanija

Kommentit (1)

JattaM

Hei Anneli Koivunen,

Kiitos että joku kirjoittaa tästäkin asiasta. Oma koti kullan kallis, totta monessakin mielessä, mutta tosiasia on, että kaikki meistä eivät pysty tai halua asua kotonaan ihan loppuun eli kuolemaan asti. Yksinäisyys voi painaa, kaupassa käynti käy hankalaksi, mikroa ei osaa enää käyttää, avaimet jäävät väärän takin taskuun, todella muistisairas lähtee kotoa harhailemaan. Me tarvitsemme laitospaikkoja tai ainakin jonkunlaisia "kimppakämppiä" joissa on myös asiansa osaavaa henkilökuntaa ongelmatilanteita varten. Ja sitä loppua varten tarvitaan hyviä saattohoitopaikkoja, ei terveyskeskusten vuodeosastoja.

Seuraa 

Tympii, tökkii, pännii, ärsyttää! Onko ajassa, yhteiskunnassa, perheessä, mediassa, hallituksessa, anopissa, miniässä tai supermarketin sähköovissa epäkohtia, joista haluat nostaa äläkän? Anna tulla! Puhekuplia on paikka hyville puheenaiheille ja herätteleville mielipiteille.

Lähetä meille mielipiteesi. Valitsemme ja julkaisemme mielipiteitä journalistisin perustein.

Teemat

Blogiarkisto