Ihan ensimmäinen käsityöni oli mustekynän terän kuivaaja. Kuulostaa keskiaikaiselta, mutta sellaisia käytettiin 1960-luvulla kansakouluissa. Ensin leikattiin huopakankaasta pyöreitä ympyröitä – luovimmat meistä tekivät jopa sydämenmuotoisia – ja sitten ommeltiin palasten keskelle nappi pitämään koko komistusta koossa. Siihen pyyhittiin mustekynän terästä ylimääräiset musteet.
Sitten tulivat vohvelityöt ja patalaput. Mikähän ihmeen kasvatustarkoitus näilläkin töillä oli! Itse muistan halunneeni tehdä minihameen.
Tunnen kasapäin ihmisiä, jotka inhoavat käsitöitä. Heillä hameet pysyvät kiinni hakaneuloilla, koska jo vetoketjun vaihtaminen on ylivoimainen tehtävä. Monelle käsityökammo on
syntynyt juuri koulussa, jossa piti tehdä mitä käskettiin ja niistä materiaaleista, joita oli tarjolla.
Itse olen aina pitänyt eniten neulomisesta. Saman liikkeen toistaminen, neulomisen rytmi on rauhoittavaa. Ajatukset lepäävät ja samalla saa jotain aikaiseksi. Mitä vaativampi neuletyö, sitä enemmän tarvitaan myös matematiikkaa. Ei siis ihme, että käsillä tekemisen on todettu pienentävän riskiä sairastua muistisairauteen.
Pidän erityisesti lankakeristä. Ihan sama, tuleeko langoista koskaan mitään, mutta langaton koti on kuin leivätön pöytä. Minulla pitää aina
olla varastossa lankoja pahan päivän varalle.
Äiti, tee mulle vampyyripipo, pyysi tyttäreni, joka pienenä oli hulluna vampyyreihin. Tottakai tein. Käsityö on rakkaudenosoitus jos mikä. Seurusteluaikana mieheni joutui käyttämään monivärisiä slipovereja, joita lemmenhuumassani väkersin.
Monelle käsityöt ovat myös tapa säästää tai tienata. Mutta yhtä monelle itse tekeminen on tapa ilmaista itseään. Omat ompeluseuransa on Gooteilla ja Lolitoilla. Ihan kuten silloin joskus, kun käsitöitä taitamattomat opettelivat neulomaan kantapäättömiä villasukkia rintamalle. Nytkin moni neuloo ja ompelee aatteen ja avun vuoksi. Mitään sen arvokkaampaa ajankäyttöä en tiedä, sekä tekijä että saaja hyötyvät.
Tässä numerossa esittelemme meidän ja Novitan yhteisen ensilahjakilpailun voittajat. Töissä loistaa tekemisen ilo.
Puuhakasta toukokuuta!