ET-raati käynnistyi kuluvalla viikolla, ja me toimituksessa olimme riemuissamme raatilaisten innosta.
Minua ilahdutti paitsi keskustelun määrä myös sen laatu. Saimme hyviä ideoita myös itse ET-lehden kehittämiseen. Huomattavan moni oli tyytyväinen matka-aiheisiin. Mikä onkaan ihanampaa iltojen hämärtyessä kuin upota nojatuolimatkalla suunnittelemaan sitä omaa talvi- tai kesämatkaa tai pelkästään haaveilemaan siitä.
Itse haluaisin Ranskaan, melkeinpä minne vain, missä kasvaa viiniköynnös. Slovenia olisi yksi unelmakohde, maahan on pieni ja nätti kuin postikortti. Kroatia on jo tullut tutuksi. En varmaan ole yksin myöskään Uuden Seelannin kaihossa.
Ennen jokaista matkaani olen etsinyt netistä vinkkejä vaikka vain hyvistä kahviloista. Tässä voisin kuvitella nettiET:n yhteisöllä olevan paljon annettavaa toisilleen. Kuuluisimmista menomestoista ja muista nuorten paikoista on yleensä tietoa yllin kyllin, mutta mistä löytyvät sivukatujen tunnelmalliset ravintolat ja kahvilat, joissa on ystävällinen palvelu ja joissa on vielä jäljellä paikallisväriä? Entä pienet, edulliset hotellit, joissa saa nukkua yönsä rauhassa ja joissa on kauneutta ja kodinomaisuutta?
Toimisiko kohteiden mukaan jaoteltu Teema-osio, jossa olisi maat ja niiden alla seudut ja kaupungit ja niiden alle mahdollisuus antaa omia suosikkeja. Pitkät matkatarinat olisivat nekin arvokkaita. Parhaat voisivat päästä lehteen!
On aika mainiota, että samat asiat kiinnostavat yksiä, mutta ehdottomasti eivät toisia. Ruokajutut näyttävät nostattavan kiihkeitä tunteita: joitakin ne eivät voisi vähempää kiinnostaa, toisille ne kuuluvat ykköskastiin. Kerropa minulle, miksi rakastat ruokajuttuja tai miksi ne raivostuttavat?
Lehti on todella hyvin tehty. Mielenkiintoisia artikkeleita ja muutenkin onnistunut. Lehden nimi vaan on jotenkin " kaisakeisarin aikainen". Pistäisittekö pystyyn kilpailun uudesta nimestä! Lukijakunta varmaan lisääntyisi.
Kiitos hyvästä lehdestä. Olen tyytyväinen sisältöön, mutta ainahan tulee uusia aiheita joita voidaan käsitellä. Edellisen kommentoijan ajatus uudesta nimestä on aivan hyvä. ET- ei ehkä kaikille kerro mitä lehti sisältää. Jospa se olisi vaikka ELÄKEKERHOLAINEN tai jotain vastaavaa. Kilpailu pystyyn. Hyvää syksyä.
Hyvää syksyä kaikille! ET-lehti on luettavan hyvä kaikille aikuisille, ei vain eläkkeellä oleville. Minulle lehti on tullut jo niin kauan
, etten muista vuosimääriä,ja olen edelleenkin siihen tyytyväinen. Lehden nimi ET on minusta naseva lyhykäisyydessään ja viestittää elämän taidoista joita lehti sivuillaan käsittelee.Innolla odotan aina seuraavaa painosta.
Kyllä on mielenkiintoinen tämä raati. On mukava avata kone ja lukea mitä päivän aikana on tullut uutta luettavaa. Sitten kun on päästy hyvin alkuun tekstit varmaan paranevat ja uusia " tuttavuuksia" löytyy. Kaunista syksyä.
Hei!
Lehti on minunkin mielestäni hyvin onnistunut aihealueiden valinnassa.
Viime numerossa oleva artikkeli neurokirurgi Juha Hernesniemestä oli erittäin hyvin ja mielenkiintoisesti laadittu, joten vastaavanlaisia lisää.
Nimen muutos voisi ehkä saada ainakin aluksi uusia lukijoita, koska olen myös kuullut kommentteja että sehän on vain eläkeläisten lehti.
Kiitokset lehden puolesta. Mitä mieltä olet, onko lehdessä ja nettisivuissa samaa henkeä - ja tarviseeko olla?
Tämä uusi nimi on hauska ajatus! Mutta jos ajattelee, että lehdellä on yli 700 000 lukijaa, joita nimi ei näytä haittaavan, niin tekisikö se hallaa, jos ET vaihtuisi johonkin aivan toiseen? Aivan lehden ensimmäisinä vuosina nimeen liitettiin myös sana elämäntaito, ja siitähän monissa aiheissamme on kyse. Sitä on myös kypsillä, fiksuilla lukijoillamme.
Niin, en uskalla suositella uutta nimeä, paitsi jos joku oikein hyvä uusi olisi tarjolla. Vähemmän onnistunut uusi nimi saattaisi viedä ojasta allikkoon. Ei muutosta muutoksen vuoksi. -Itse luulin ensin että ET tarkoittaa "Eläketietoa" tai jotain sensuuntaista. Mutta "Elämäntaito" sopii kaikenikäisten lukemistoksi. (Minä lukisin mielelläni julkkiksista, kuten Marco Bjurströmistä, Aira Samulinista, Ritva Oksasesta, Tuija Piepposesta ja muista "elämäntaitureista".)
Olen samaa mieltä. ET on tunnettu nimi. Jos ei nimi miestä pahenna, niin ei lehteäkään.
Kyllä lehdessä ja nettisivuissa on samaa henkeä mutta on myös paljon uusia mielipiteitä. Kirjoittajien ikä jättää varmaan jälkensä, onhan meillä kyllä monenlaisia ajatuksiakin. Jatketaan vain edelleen
Kaari Utrion mielipiteet aiheuttivat monenlaisia mietteitä. Hoitaessaan läheistä omaista pitkiä aikoja ajatukset näistäkin asioista muuttuvat ja potilaan kanssa keskustellessa niihin tulee uutta etäisyyttä.
Mariaterttu, kirjoitit, että omaista pitkiä aikoja hoitaessa ajatukset näistä asioista muuttuvat. Voitko hieman avata, miten ne muuttuvat?
Keskustelu vanhusten hoidosta nousee miltei säännöllisin ajoin esiin.Sellainenkin vaihtoehto, kuin hoitotestamentti on jäänyt mielestäni vähälle huomiolle. Testamentin voi tehdä hyvissä ajoin ennen voinnin huononemista, ja esittää siinä oman tahtonsa hoidon suhteen sitten kun ei siihen itse enää kykene. Se helpottaa omaisten päätöksiä vaikeassa tilanteessa. Olen itse tehnyt hoitotestamentin jo 15 vuotta sitten, ja se omaisten tiedossa. Armokuolema ei siihen sisälly, koska se ei ole Suomessa laillista.
Hyvä Kaakotar. Minua kiinnostaa kovasti tuo hoitotahto, sillä sehän nyt olisi vähintä mitä itse kukin voisi elämän loppua helpottaakseen tehdä. Missä sinun tahtoasi säilytetään - onko se kotona vai esimerkiksi terveyskeskuksessa? Onko vuosien mittaan tullut tarvetta lisätä tai poistaa jotakin?
Säilytän hoitotestamenttia kotona, ja lapset tietävät missä se on. Ajatus kopion tallentamisesta terveyskeskukseen tai omalle lääkärille on käynyt mielessä, en vain ole vielä toteuttanut sitä. Muutoksia en ole tehnyt, se on mielestäni edelleen tahtoni mukainen ja ajan tasalla.
Vielä jahkaan tuosta vanhusten hoidosta. Täytyy myöntää, että en lukenut Kaari Utrion kolumnia suoraan lehden sivulta, vaan olin sen tiedon varassa minkä iltapäivälehdistä ja tositen kommenteista sain.
En ymmärtänyt, että oli tarkoitettu sarkasmiksi. Mutta väärin ymmärtäessäni olin sentään aika hyvässä seurassa - kun professorikin otti sen todesta, heh!
Kysyitte, miksi joku tykkää/ei tykkää ruokapalstoista. Minä en tykkää siksi, kun en viitsi paljon aikaa hellan ääressä viettää (hävettää myöntää). Itse en syö lihaa, ja sen minkä jälkikasvulle kokkaan, teen mahdollisimman nopeasti. Usein käytän pakasteita ja mikroruokia. Itse syön enimmäkseen leipää, maitotuotteita, hedelmiä, marjoja, vihanneksia, kalaa, munia. Usein lämmitän vain kahvia tai teetä.
ET-lehden toimitus on hyvin ajantasalla myös tällä nettikyselyllä. Innokkaita vastaajia ja kehittäjiä tuntuu olevan tarjolla. Sekin kertoo jo paljon lehdestä ja lehden kiinnostavuudesta! Itse olen vähän hidas syttymään blokeille, mutta luettuani päätoimittajan kirjoituksen matkakohteisiin liittyvistä blogeista mm. mukavista, idyllisistä kahviloista etc niin innosstuin....todellakin tälläinen varmaankin puuttuu. Ja uudet lomakohteet ja nähtävyydet etc ja ennenkaikkea kohteita, missä vielä se omaleimaisuus on jäljellä.
Harrastukset ulkomailla esim. uudet golf kohteet (muut kuin Espanja) kiinnostaisivat minua.
Minua kiinnostaisivat mielenkiintoiset elämän tarinat tavallisista ihmisistä. Esim. selviytymistarinat eri kriiseistä ero, sairaudet, perheväkivalta, alkoholi ja huumeriippuvuuksista selviytyminen etc.
Minusta tuntuu, että julkisuuden henkilöistä on kirjoitettu jo niin paljon, että mitä uutta vielä heistä voisi kaivaa ellei heidän elämässään tapahdu suuria elämänmuutoksia.
Teema arjen sakarit olisi minusta myös kiinnostava. Varmaan tälläinen teema on ollutkin, mutta teema olisi hyvä ja voisi nostaa aina paikkakunnalta esim. jonkun todella hyvän palveluammatissa olevan ihmisen esille. Meitä suomalaisiahan haukutaan liian usein, että emme osaa palvella. Ja näin lehden lukijat voisivat ehdottaa omaa suosikkiaan alalta kuin alalta.
Hei Rita! Mitkä kohteet sinua erityisesti kiinnostavat: Eurooppa vai kaukaisemmat kolkat?
Hyvä idea. Arjen sankarit on hieno! Kaikki lukijani: ketä tuntemaasi ihmistä ehdottaisit arjen sankariksi?
Sarkasmista vielä: uutissa kerrottiin tänään, että jotkut perusterveet vanhat ihmiset pelkäävät ottaa lääkkeitä, koska pelkäävät, että nyt niihin on jo saatettu sujauttaa kuolinpilleri. Ei mene vino huumori perille. On surullista, että jonkun täytyy kokea olevansa tällaisen mielivallan alla.