Nykyään uudet ideat ja keksinnöt kulkevat usein nimellä innovaatio. On innovaatiokeskusta ja -ohjelmaa. Joskus olen osallistunut innovaatiopajan toimintaan. Ja kaikissa rypistetään niin maan pirusti, että keksittäisiin jotain uutta. Monesti parhaat innovaatiot syntyvät ihan itsestään. Niin kuin kollegan keittiössä, jossa mies laittoi vahingossa pippurin sijaan ruskeaan kastikkeeseen suklaarouhetta. Antaa muuten oikeasti hyvän säväyksen. Olen itse usein käyttänyt kerran asiasta kuultuanai kokeiltuani.

Tänään syntyi vuorostaan minun keittiössä innovaatio. Tuossa aiemmin kävivät entiset naapurin pojat Australiasta kylässä ja toivat innokkaalle ruuanlaittajalle tuliaisina australialaisen keittokirjan. Joku eilen sitten päätin, että tänään teen kirjan ohjeen mukaan ruokaa nimeltään salmorejo - tomaattimurska-leipäkeittoa. Ohje ei ole kuin muutaman rivin pituinen ja helpoksi kuvatun ruuan valmistuaikakin vain viisitoista minuuttia. Jos kerran resepti on helppo, sen voi lukea ruokaa laittaessakin. Nopea silmäys tarvikeluetteloon.

1 kg kypsiä tomaatteja

200 g kuivaa vaaleaa leipää tai crutonkeja

1 valkosipulin kynsi

1,25 dl oliiviöljyä

2 tl suolaa

3 kovaksi keitetyn kananmunan valkuaista pieneksi paloiteltuna

100 g serranokinkkua pieneksi paloiteltuna

oliiviöljyä ruiskutteluun (hassuja nuo aussit, tai sitten minä en osaa heidän murrettaan)

Lähes kaikki tarpeellinen löytyi jääkaapista. Serranon kinkku ja tomaatit piti käydä ostamassa. Ja kananmunat keitin eilen valmiiksi. Ja ruoka-ajan päivällä lähestyessä, ei muuta kuin kirja käteen ja kokkaamaan. Tarkasti ohjeen mukaan. Mielessä pyöri ajatus höyryävän kuumasta herkullisesta keitosta, jossa sattumina kinkkusuikaleita ja pinaattikeiton tapaan kananmunaa!

"Pese tomaatit ja paloittele karkeasti. Pyöräytä palaset tehosekoittimessa pehmeäksi soseeksi. Paseeraa tiheän siivilän läpi isoon kulhoon ja poista näin siemenet ja kuoret. Kaada lopputulos takaisin tehosekoittimeen." Tämähän menee hienosti. Helppoa kuin heinänteko!

"Palastele leipä tehosekoittimeen tomaattisoseen kaveriksi." No, minä olin löytänyt kaapista niitä krutonkeja, niin käytin ne. "Kuori ja murskaa valkosipuli ja lisää se joukkoon. Lisää tehosekoittimeen myös öljy ja suola. Sekoita, kunnes syntyy pehmeä massa."

"Tarjoilua varten kaada seos kulhoihin,..." Ei helvetti! Ei tätä nyt vielä tarjoilla! Olin jos ohjeen viimeisellä rivillä, ja ainoa mitä siinä vielä luki, oli, että "koristele munanvalkuaismurskalla ja kinkulla. Pirskottele pintaan oliiviöljyä." Tässä vaiheessa tajusin, että kyse oli kylmästä keitosta. En lisännyt vielä kinkkuja enkä munia. Sen sijaan otin lusikan ja maistelin. Loistavaa keittoa kuuman kesähelteisen päivän ruuaksi! Minä halusin loppukesän koleuteen kuitenkin kuumaa keittoa.

Eihän siinä muuta ollut tehtävissä, kuin että lisäsin hieman vettä keittoa notkistamaan. Seos kattilaan. Lohkotut kananmunat keltuaisineen sekaan ja lopuksi kinkkusuikaleet joukkoon. Sitte kuumensin keiton kiehuvaksi ja keitin pienellä tulella viitisen minuuttia. Tarjoiltaessa vielä koristeeksi lautaselle keiton päälle hieman ruohosipulisilppua, ja uusi ruoka oli syntynyt!

Keittiöinnovaationi sai yksimielisen hyväksynnän syöjiltä. Tomaatti maistui kesäisen raikkaalta lyhyen keittoajan johdosta. Valkosipuli teki kuumaan keittoon loistavan lämmittävän lisänsä. Ja lopuksi kinkku ja munat toivat tukevuuden, joka vei nälän. Suosittelen. Kutsutaan häntä vaikka stanthorpelaiseksi vuoristokeitoksi!

Ilkka Pirhonen

omaishoitaja

cooking.snowman@gmail.com

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ei tässä näin pitänyt käydä. Ilkasta tuli omaishoitaja yhdessä yössä.

Ilkka Pirhonen on 57-vuotias mies Joensuusta, samanikäisen vaimonsa omaishoitaja. Blogissaan Ilkka tuo esiin omaishoitajan arjen – ja irtiotot – kiertelemättä. Välillä mies karauttaa pollantyhjennysreissulle maailman ääriin. Tai ainakin Venäjän laidalle. Tälle läntiselle.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat