Paasivesi
Paasivesi

Kesä ja loma ovat puolessa. Molemmat noin karkeasti ottaen. Alkuloma tuli vietettyä niin vauhdikkaasti, että vielä ei ajatus taivu niistä kertomaan. 

Alkuvuosi on ollut varsin ristiriitainen. Toisaalta entistä usammin on mielessä käynyt harmitus siitä, että elämä on vaimon sairastumisen myötä muuttunut sellaiseksi kuin on. Toisaalta taas entistä useammin on käynyt mielessä, että tällaistahan tämä vanhenevien ihmisten elämä taitaa olla. Pikkuhiljaa hiljenevää vauhtia ja keskinäistä kumppanuutta. Vaimo on entistä enemmän alkanut tuntua hyvältä kaverilta, jonka kanssa kuljetaan samaa matkaa.

Nuoruudessa kuljettiin paljon appiukon kesämökillä Kiteen Heinoniemessä. Vaimolle paikka on aina ollut tärkeä. Olen ymmärtänyt, että mökillä tytär on päässyt kaikkein lähimmäs isäänsä. Nyt vauhti on hiljentynyt molemmilla - appiukolla on ikää ja yli 80 vuotta.  Silti hän aina erotessa muistuttaa vaimoa - tytärtään: Muista. Periksi ei anneta.

Vaimoni sairastumisen jälkeen olen joka kesä yrittänyt kerran kesässä käyttää vaimon mökillä. Täällä hermo lepää. Luonnon rauha. Aava Paasivesi. Savusauna. Se on todellista laatuaikaa vaimon kanssa. Hommatkin puolittuvat, kun appiukon vaimon kanssa kahta vajaakuntoista porukalla auttelemme ja touhuamme. Terassilla vanha isä kertoo tyttärelleen tarinaa elämästään. Tarinaa, jonka tytär on kuullut ainakin neljäkymmentäkahdeksan kertaa elämänsä aikana. Silti katsoo isäänsä ihailevasti. Nyökkäilee ja myöntelee: joo joo. Ne ovat rakas vaimoni ja appiukkoni. Minulle tulee hyvä mieli heitä seuratessa. 

Kyllä kesä on mukavaa aikaa – ja Heinoniemi mukava paikka.

Kommentit (0)

Seuraa 

Ei tässä näin pitänyt käydä. Ilkasta tuli omaishoitaja yhdessä yössä.

Ilkka Pirhonen on 57-vuotias mies Joensuusta, samanikäisen vaimonsa omaishoitaja. Blogissaan Ilkka tuo esiin omaishoitajan arjen – ja irtiotot – kiertelemättä. Välillä mies karauttaa pollantyhjennysreissulle maailman ääriin. Tai ainakin Venäjän laidalle. Tälle läntiselle.

Blogiarkisto

Kategoriat