Olen pääsääntöisesti pyrkinyt pitäytymään näissä blogikirjoituksissani oman elämäni kertomuksiin ja välttänyt suoraa yhteiskunnallista kannanottoa. Nyt on kuitenkin aika tehdä poikkeus sääntöön. Näinä aikoina nimittäin valmistellaan luonnosta omaishoitoa koskevan lain uudistuksesta. Sanonpahan oman mielipiteen asiasta ihan kaikille. Minä kun olen vähän tuota omaistanikin hoitanut viime vuosina. Voin puhua omasta kokemuksesta. Toivottavasti joku asiasta päättävä lukee. Tai jos ei lue, niin ainakin hänen kaverinsa.

Omalta kohdaltani asiat ovat menneet varsin mallikkaasti, enkä voi osaani valittaa. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla. Eikä kaikkialla. Tällä hetkellä omaishoidon kriteerit vaihtelevat eri paikkakunnilla. Tästä seuraa myös erilaiset omaishoidon tuet samantasoisesta hoitajuudesta. Omaishoitajakysymyksen siirtyminen uuden lain myötä Kelan hoidettavaksi olisikin hyvä asia. Se toisin samat kriteerit ja samansuuruiset tuet kaikille. Tasa-arvoisuus lisääntyisi. Ja jotenkin tuntuu, että Kela olisi myös varmempi maksaja, kuin jotkut vähävaraiset kunnat. Nyt nimittäin ajoittain kuulee, ettei omaishoitajan statukseen oikeutettu joissain tapauksissa ole päässyt omaishoidon tuen piiriin, kun kunnalla ei yksinkertaisesti ole rahaa sillä momentilla!

Toinen asia, joka vaatisi parannusta, ovat omaishoidon vapaat. Laki suo omaishoitajalle oikeuden kolmeen vapaaseen vuorokauteen kuukaudessa. Monen omaishoitajan hoidettava vaatii kuitenkin sen tasoista hoitoa, ettei sopivaa hoitopaikkaa vapaiden ajaksi löydy. Vapaat jäävät pitämättä. Tavanomaisemmissakin tapauksissa taajamissa asuvat ovat haja-asutusalueita paremmassa asemassa. Ymmärrän hyvin tilanteen. On paljon helpompi löytää sadan tuhannen asukkaan kaupungin keskusta-alueella palveluntuottaja sairaasta omaisesta huolehtimaan, kuin 40 kilometriä kuuden tuhannen asukkaan kunnan keskuksesta sijaitsevalla syrjäkylällä. Nykyään ihmisten alueellinen tasa-arvoisuus ei tässä kohtaa toteudu. Toivottavasti uusi laki löytää tähän kohtaan parannuksen. Kuin myös siihen, ettei omaishoitajan tarvitse maksaa siitä, että saa pitää vapaitaan. Nykyisin useimmissa kunnissa tuntuu olevan käytäntö, että omaishoitaja joutuu maksamaan vapaistaan 11 euron omavastuun vuorokautta kohti. Varsinaisten vapaiden lisäksi moni omaishoitaja tervehtisi ilolla uudistusta, jossa lakiin kirjattaisiin lyhyemmät asiointivapaat. Moni omaishoitaja joutuu nykyisellään hoitamaan ison joukon perheen juoksevia asioita omaishoitajan vapaiden aikana. Näiden muutaman tunnin asiointivapaiden kirjaaminen parantaisi monen perheen asemaa ja auttaisi omaishoitajia jaksamaan.

Sitten on tämä omaishoitajan vuosiloma. Vitsi vitsi. Ei omaishoitajalla ole mitään lomia. Kun ollaan omaishoitajia, sitä ollaan 52 viikkoa vuodessa. Ilman lomia. Ellei sitten hoidettava satu pääsemään laitoskuntoutusjaksolle. Suuri osa pääsee, mutteivät kaikki. Tuntuu mahtavalta, kun ei tarvitse huolehtia kuin itsestään. Saa ihan itse päättää mitä tekee, tai mitä on tekemättä. Saa nukkua aamulla pitkään tai mennä illalla nukkumaan milloin haluaa. Nämä ovat asioita, joissa joutuu koko ajan ottamaan normaalissa elämässä hoidettavan omaisen mieltymykset huomioon. Ja tuon loman tuoman vapauden tunteen tajuaa vain ihminen, joka on sen itse kokenut. Uskoisin. Eli lakiin pitäisi kirjata myös jonkinlainen oikeus omaishoitajan lomaan silloin, kun varsinaiseen laitoskuntoutukseen ei ole perusteita.

Kun lakiluonnoksen mukaan uuteen lakiin on käsittääkseni tulossa kriteerit, jotka omaishoitajaksi pyrkivän omaisen on täytettävä, olisi siinä myös painotettava kriteereitä loppupäässä omaishoitajuudesta luopumiseen. Muutoin nykyisin ajoittain esiintyvät ylilyönnit tulevat jatkumaan. Lähentelee vanhojen ihmisten hyväksikäyttöä, kun yli kahdeksankymppinen liikuntarajoitteinen ihminen toimii vielä vanhemman ja huonompikuntoisen puolisonsa omaishoitajana. Lakiin olisi kirjattava mekanismit, jotka pakottaisivat keksimään muita keinoja tällaisten pariskuntien auttamiseksi.

Varmasti moni muukin asia olisi hyvä korjata, mutta nämä nyt ovat sellaisia yksityiskohtia, jotka ovat minun silmääni sattuneet ja sisimpääni kolahtaneet.

Ilkka Pirhonen

omaishoitaja

cooking.snowman@gmail.com

Kommentit (10)

bordercolli
Liittynyt24.8.2015

Omaishoito on asia, joka nousee jälleen kerran vaaleissa esille. Toisaalta on mahdollista sitä pitää koko ajan esillä, onhan meillä omaishoidon järjestössä kansanedustaja puheenjohtajana ja meillä Päijät-Hämeessä on myös kansanedustaja paikallisen yhdistyksen puheenjohtaja. Ovat molemmat reippaita naisia, eri puolueista, mutta tämän asian esillä pitäminen pitäisi olla heidän tehtävänsä  joka paikassa missä he käyttävät päätösvaltaansa.

Nyt on lisäksi kampanja, jossa otetaan  alueen kansanedustaja omaishoitokotiin päiväksi. Nämä ovat tietenkin kosmeettisia tekoja, toivottavasti kuitenkin herättää päättäjiä enemmänkin näkemään tätä arvokasta ja ihmistä kunnioittavaa hoitotyötä.

Käyn edelleen omaishoitotilaisuuksissa, vaikka omalla kohdallani se onkin ohi. Puute on näistä hyvistä hoitopaikoista, joissa omaista hoidettaisiin kuin kotona. Henkilökohtaisia avustajia myös tarvittaisiin ja toisaalta itse ihmettelen, miksi se avustamistilanne pitäisi olla aina niin säädelty. Onhan potilaita, joilla riittäisi ihminen, joka työntää häntä pyörätuolissa ulkona tai varmistamassa hänen rollaattorilla kulkemistaan. Tässä kohdassa kyselen lähimmäistä , naapurin eläkkeellä olevaa kuntoilevaa ihmistä tai sitä työttömänä uutta työtä odottavaa keski-ikäistä.

Jossain vaiheessa kun oli näitä tiukkoja taloudellisia vajeita ja raha vähissä, joku sanoi julkisesti, ettei me sillä pärjätä että pestään toistemme paitoja. Tulikohan samalla tärveltyä normaali lähimmäistä tukeva naapuriapu.

Ilkka Pirhonen
Liittynyt3.6.2014

bordercolli, kiitos palautteestasi. Senkin puoleen omaishoitajuus on nyt esillä, että tosiaan valmistelevat uutta lakia aiheesta.

Vierailija

Asiaa. Omaishoidossa mättää myös se, että kukaan viranomainen ei (ainakaan omalla paikkakunnallani) ole kiinnostunut siitä, onko itsekin iäkäs omaishoitaja enää "tehtävänsä tasalla". Harvoilla kotikäynneillä oli tapana keskittyä imartelemaan hoitajaa, korostamaan kotia ainoana oikeana paikkana hoidettavalle ja pelottelemaan, että jos hoidettavalle haetaan laitospaikkaa, voi joutua kymmenien kilometrien päähän. Käytännön ongelmat eivät kiinnostaneet. Onneksi tämä tilanne ohi ja hoidettava viimeinkin laitoksessa.

Vierailija

Lisäyksenä Ilkan ansiokkaaseen blogiin omaishoitajuudesta: Lisäksi meidän vanhojen omaishoitajien osalta on ehdottomasti tehtävä korjaukset ja täydennykset vanhuspalvelulakiin. Kuinkas sattuikaan, että kohta lain tultua voimaan hallitus päätti leikata 300 miljoonaa vanhusten kotihoidosta. Päätös on täysin käsittämätön ja päinvastainen asioiden kulkuun nähden. Ja osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä kotona toista vanhusta hoitavia omaishoitajia kohtaan. Heitä ei penninkään vertaa lämmitä joutava jahkailu laitosten hoitajamitoituksista. Pannaanpa eduskuntavaaliehdokkaat lujille omaishoidosta; sen merkityshän kasvaa rajusti laitoshoitoa vähennettäessä. Alpo J.

Vierailija

Vielä lisäkommentti Ilkka Pirhosen blogiin Mikä omaishoidossa mättää? koskien omaishoitopalkkion verotusta. Kuinka moni omaishoitaja tekee tätä 24/7 -työtä rikastuakseen? Ei kukaan vaan pelkästä lähimmäisenrakkaudesta. Onko hänelle siis mätkäistävä tästä "ylimääräisestä" muutaman satasen tulosta oikein raippavero, jopa 50%? Ei todellakaan, eiväthän miljonääritkään maksa tässä maassa tuloistaan sellaisia veroja. Omaishoitopalkkiosta tulee säätää ihan oma verotusmenettely , täysin omista tuloista riippumaton prosentti. Ellei se voisi olla nolla, niin enintään 10%, koska kaikki ovat omaishoitotyössä samalla viivalla.  Alpo J.

Vierailija

Ihmeellisyyksiä nykyisessä lainsäädännössä:
 
6§ Hoitopalkkion määrän tarkistaminen
 
Eikö hoitopalkkiota tulisi tarkistaa myös silloin kun hoidettavan tila muuttuu eli heikkenee tai paranee? Miksi laissa ei ole tästä asiasta selkeää mainintaa?
 
7§ Hoito- ja palvelusuunnitelma
 
Miksi vastuista ei mainita laissa mitään? Vuorokaudessa on 24 tuntia, viikossa 7 päivää jne. Kuka vastaa hoidettavasta minäkin hetkenä? Esim. jos omaishoitaja käy töissä, kuka vastaa hoidettavasta tuolloin? Eikö kaikissa sopimuksissa tulisi mainita myös sopimuksen osapuolien vastuut? 
 
Em. kysymykset ovat nousseet esille kun olen seurannut erään vanhuksen kotihoitoa. Omaishoitosopimus tehtiin tilanteessa kun hoidettava oli vielä jokseenkin omatoiminen. Nyt hän on täysin riippuvainen omaishoitajasta ja vaatii käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa hoitoa / valvontaa. Omaishoitaja saa edelleenkin alimman mahdollisen korvauksen. Kaupungin kotihoitaja käy kaksi kertaa vuorokaudessa viipyen noin puoli tuntia kerrallaan. Näin olleen päivässä on useita tunteja joiden osalta vastuut ovat täysin epäselvät. Ja jos vastuu jää kokonaan omaishoitajalle - kuten käytäntö on osoittanut - eikö sen pitäisi näkyä myös hoitopalkkion suuruudessa? 

Vierailija

Omalla kohdallani omaishoitopalkkio oli yksin hoitaessani kahta potilasta niin, että toisen hoitopalkkio oli keskimmäinen taso ja toisen kohdalla ylin taso.  Kun sitten tilanne muuttui, jäi vain yksi hoidettava ja hänen hoitonsa oli se vaativampi, meille tuli avuksi kotihoidosta yksi ihminen joka aamu. Omaishoitajan palkkiosta minulta leikattiin 300 euroa pois ja kuitenkin olin ympäri vuorokauden  hoidettavani kanssa. Näistä muutoksista ei oikeastaan mitään neuvoteltu, ne ilmoitettiin vain . Hoitosuunnitelmaa ei uusittu, ainoastaan potilas sai oman hoitokansion, jonka kotihoidon ihminen täytti. Viimeiset puolitoista vuotta meni näin toimien. P-kolli

Vierailija

Lisäys edelliseen, tämä aamuisin tullut hoitaja avusti vain aamutoimet, hän viipyi tavallisesti puoli tuntia, pesupäivinä meni ehkä tunti. P-kolli

bordercolli
Liittynyt24.8.2015

Nyt pitäisi omaishoitajien joukko nousta barrikaadeille, jokaisessa vaalitilaisuudessa hiillostaa ehdokkaita. Tiedän, että se tuntuu turhauttavalta, mutta kuitenkin näiden päättäjien käsissä on omaishoitajien kohtelu, valitettavasti. Omaishoidon ongelmat on moneen kertaan esitelty, nyt pitää yrittää takoa asiaa yksittäisten mahdollisten eduskuntaan menevien ihmisten mieliin, että omaishoitajien joukko on tärkeä koko yhteiskunnalle.

Seuraa 

Ei tässä näin pitänyt käydä. Ilkasta tuli omaishoitaja yhdessä yössä.

Ilkka Pirhonen on 57-vuotias mies Joensuusta, samanikäisen vaimonsa omaishoitaja. Blogissaan Ilkka tuo esiin omaishoitajan arjen – ja irtiotot – kiertelemättä. Välillä mies karauttaa pollantyhjennysreissulle maailman ääriin. Tai ainakin Venäjän laidalle. Tälle läntiselle.

Blogiarkisto

Kategoriat