Riittävästi lunta

Haluaisin antaa sinulle lahjan.

Avaisit paketin ja sieltä pölähtäisi päällesi riittävyyspölyä.

Pölähtäisi kuin kevyt lumipöly tuulen mukana.

 

Se pölähtäisi vanhuksen päälle ja täyttäisi hänet arvokkuudella,

jota ei mitata toimintakyvyllä eikä omatoimisuudella.

Se muuttaisi kasvojen uurteet, käsien ohuen ihon ja harmaat hiukset elämän timanteiksi.

 

Se pölähtäisi työikäisen päälle ja täyttäisi hänet elämänhalulla ja ilolla,

joka ei vaadi tehokkuutta, menestystä eikä rahaa.

Se täyttäisi elämän rakkauden helmillä.

 

Se pölähtäisi nuoren päälle ja täyttäisi hänet tulevaisuuden toivolla,

jota ei rakenneta suorituksilla eikä arvosanoilla.

Se avaisi ovia ja kuiskaisi hiljaa sydämeen,

lähde liikkeelle, sinussa on rohkeus elää omaa elämääsi.

 

Se pölähtäisi lapsen päälle ja huomaisi, että tässä on koko elämä.

Vastasyntyneellä ei ole mitään ja siksi hänellä on kaikki,

elämän lahja, joka ei vaadi mitään.

 

Riittävyyspöly johdattaisi sinut seimelle.

Siellä on elämä, johon olet riittävän hyvä.

Ja niin huomaisit,

että riittävyyspöly peittää koko elämäsi kuin vastasatanut, valkoinen lumi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla