Ihminen on oman onnensa seppä.

Niin sanotaan.

 

Voi, kuinka onnessani takoisin.

Takoisin niin, että kylä raikaa.

Mutta missä paja,

missä alasin,

missä rauta, leka.

Miten takoa tyhjin käsin ja taivasalla.

Niin onnessani takoisin onnea itselleni ja muille.

 

Tasan ei käy onnen lahjat.

Niin sanotaan.

 

Takokaa te, joille on annettu lahjat.

Minä hankin ensin sen,

minkä te saitte lahjaksi,

ja taon sitten.

Sitten taon onnessani onnea itselleni ja muille.

Taon niin, että kylä raikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla