Unohdinko kertoa sinulle,

kuinka rakas olet minulle.

Olen joskus kovin huonomuistinen,

vaikka olen kanssasi onnellinen.

 

Sanoinko kiitos sinulle,

kun olet niin hyvä minulle.

On joskus kieleni kovin kankea,

vaikka sydän on täynnä kiitosta.

 

On elämä lähelläsi turvallista,

kun olo on kovin luonnollista,

ei tarvitse turhaan pinnistää

eikä mitään turhaa yrittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Kaarina Peuraniemi, vuonna 1960 syntynyt peruskoulun opo. Koko työurani olen tehnyt nuorten parissa, mutta minua kiinnostavat kaiken ikäiset ihmiset ja se, miten sukupolvet vaikuttavat toinen toisiinsa. Olen yksi lenkki sukupolvien ketjussa, minua vanhemmat sukupolvet ovat jättäneet jälkensä elämääni ja minä jätän jälkeni nuorempien sukupolvien elämään. Millaisen henkisen perinnön olen saanut ja millaisen perinnön haluan jättää lapsilleni? Joka tapauksessa elämä kulkee eteenpäin.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla