Kirjoitukset avainsanalla taidenäyttely

Halusin käydä mökkimatkalla Mäntyharjulla katsomassa purettavassa kerrostalossa olevaa Katajainen kansa -taidenäyttelyä. Mieheni ei ole niin taiteen ystävä, mutta sain houkuteltua hänen mukaani sillä, että katsot vaikka rakennustekniikkaa, mitä voisi ja mitä pitäisi noissa asunnoissa tehdä... Hän tuli mukaan, ja koirakin pääsi kulkemaan asunnot läpi. Tämä on todella matalan kynnyksen taidetta, josta jokaisella on jokin mielipide. Sisäänpääsynmaksukin on vapaaehtoinen.

Rapuissa on Niina Mantsisen graffiryijyteoksia.

Molemmissa rapuissa on hauskasti taiteilijoiden nimet esillä ikään kuin he asuisivat täällä.

 

En ryhdy sen tarkemmin näkemääni selittelemään, taide puhukoon puolestaan. Mutta näyttely on kiinnostava ja vaikuttavakin. Vanhan kerrostalon tunnelma tuo monelle lapsuuden mieleen: hajut, pitkät rappukäytävät, varastot ja saunaosastot. Jotenkin surullista, että 1980-luvuilla rakennettu vuokratalo puretaan. Remontointi ei kannata, kun parempikuntoisiakin vuokra-asuntoja on kunnassa tyhjillään. Ihmisten vaatimukset asumisensa suhteen ovat nousseet. 

Näyttelyä opastaa kaksi talonmiestä, Osmo Pöntinen ja Markku Lamponen. He ovat luoneet tämän teoksen saunaosastolle. Sihisevän löylyn ääni kuulostaa rauhoittavalta, vaikka se tuleekin nauhalta.

 

Tämä oli seuralaiseni mielestä kiinnostava työ kaikessa yksinkertaisuudessaan. Harvoinpa sitä pääsee katsomaan, mitä on asunnon lattian alla ja seinän sisuksissa.

Näyttely on hyvin ainutkertainen, sillä kun se loppuu elokuun puolivälissä niin huomattava osa teoksista tuhoutuu talon mukana. Näyttely on rakennuksen joutsenlaulu ennen purkamista. Näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja on löytänyt asuntoja täyttämään 25 taiteilijaa, yhden taiteilijaperheen ja joukon mäntyharjulaisia nuoria.

Oma suosikkini on Kirsimaria E. Törönen-Ripatin, Pilvi Korhosen, Nelli Liikasen ja Antti Ripatin taiteilema asunto My private Medina. Koko asunto on käsitelty guassimaalilla, hiilellä, tussilla ja lyijykynällä. Jotenkin mykistävä ja kiinnostava. Saattaisin tykätä ihan oikeasti tämän näköisestä keittiöstä. Taiteilijat selittävät teoksensa näin: Ihminen jättää jälkensä ympäristöön. Halusimme hyödyntää tilan ja luoda sen uudestaan. Yksiön seinillä on kartoista poimittua ja yksityiskohtia  terrori-iskujen paikoista ja reiteistä.

 

 

Elina Viinikanoja, Reijo Kärkkäinen ja lapset loivat oman maailmansa asuntoon. Tehtiin perheen yhteinen taidematka. Saako siellä tehdä ihan mitä vaan? lapset kysyivät. Vessaan sai kirjoittaa rumiakin, niin kuin yleisissä vessoissa usein nälee.

 

 

 

Elämisen merkit, pinttynyt tupankanhaju ja ajatus edessä olevasta purkamisesta tuovat tilaan haikeaa tunnelmaa. Intiimiyttä ja menneisyyden läsnäoloa. Monissa asunnoissa on esillä jonkun aikaisemman asukkaan nimi ja kuva.

Teokset luovat asuntoihin omia maailmojaan eikä sisään astuessaan tiedä, minkälainen maailma siellä odottaa.

Mäntyharjun oma poika, iskelmälaulaja Kake Randelin on asunnon kahdessakin asunnossa tässä talossa aikoinaan. Kake on harrastelijamaalari ja  maalannut asuntoon tämä Koesoitto-nimisen seinämaalauksen. 

 

 

Kannattaa käydä!

Katajainen kansa on Mäntyharjulla 13.8 saakka.

www.katajainenkansa.fi

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat