Kirjoitukset avainsanalla kässäfestarit

Espoolainen Mira Ekonen, 43, polkaisi yksin käyntiin Kässäfestarit. Tuosta noin vain, varasi  jo viime kesänä Kaapelitehtaan kahdeksi päiväksi eli 10.-11.5.2019. Mistä moinen hullunrohkeus kolmen pojan äidillä?

- Kyllä tähän varmasti pientä hulluutta tarvitaan, mutta kun on tarpeeksi intoa sekä laajat verkostot, niin kyllä se onnistuu. Enhän minäkään tätä ihan yksin tee, pidän vaan langat käsissäni, Mira toteaa vaatimattomasti.

Mira on käsityöihminen henkeen ja vereen. Hänellä on vahva käsityöalan koulutus ja työkseen hän on kurssittanut ihmisiä jo vuosia niin työväenopistolla, Kaisankodin luovana innostajana kuin omassa Askartelu Amalia -yrityksessään.

- Kun aloitin kulttuurituottajaopinnot Humakissa syksyllä 2016, päätin että "käsityö ja yrittäjyys pois minusta". Mutta jo ensimmäisellä kurssilla kirjoitin auki kässäfestarit ja tässä sitä nyt mennään. Olen koulussa tapahtumaan liittyen
laskelmia. Tuotan Kässäfestarit ilman lainaa tai muuta rahoitusta. Olen tehnyt useimmat koulutyöt, kuten talouskurssien laskelmat tapahtumaan liittyen. Laskujen tulos on se, että tapahtuma ei tule tuottamaan tappiota. Valtavaa työmäärää mahdollisesti palkatta ei tietysti lasketa mukaan.

Mira on nyt opintojensa loppusuoralla ja valmistuu syksyllä kulttuurituottajaksi (amk).

- Pyrin tekemään kässäfestareista opinnäytetyöni ja viimeisen harjoitteluni. Kässäfestarit päättävät opintoni.

Rakkaudesta käsitöihin syntyi kässäfestarit

Kässäfestarit lähestyvät kovaa vauhtia. Paikalla 10.-11.5. on noin 60 yrittäjää. Tapahtuma on hiukan erilainen kuin perinteiset käsityömessut. Toki on paljon myytävää, niin valmiita käsitöitä kuin raaka-aineitakin. Mutta tärkeässä osassa ovat elämykset, työpajat, ohjelmalavan tarjonta ja käsillä tekeminen.

Voit ommella kokoon taittuvan lankaroskiksen, maalata maatuskanuken ja seurata tennistossujen maalaamista. Tuula Kyrölä luennoi YouTuben ja Pinterestin käytöstä käsitöissä sekä niiden hyödyntämisestä ansaitsemiseen. Tekemistä löytyy niin kalenterin tuunaajille, neulojille, ompelijoille, nukkekotiaskartelijoille kuin tilkkuilijoille. Paikalle on tulossa näytteilleasettajia myös USA:sta, Kanadasta, Hollannista, Ruotsista,  Virosta sekä Ukrainasta.  

- Olen iloinen siitä, että paikalla on hyvin monenlaisia toimijoita. On skräppäystä, mixed mediaa ja monenlaista uutta ja ihmeellistä, mutta myös perinteisiä tuohi-, risu- ja kaislatöitä. Tutkija Minna Huotilainen pitää perjantaina klo 17 luennon käsityön merkityksestä aivoille. Hilmalan osastolla on pystypirtapuita, joita pääsee kokeilemaan kankaankudontaa. Lankavan osastolla virkataan Molla Millsin johdolla, luettelee Mira muutamia makupaloja.

Facebookin tapahtumasivulla Kässäfestareita on käynyt tutkimassa jo 80 000 ihmistä. Eli porukkaa on varmaan tulossa. Miran tulevaisuuden unelmatyö on tapahtumatuottaja. Toivottavasti kässäfestarit menestyisivät  ja siitä tulisi jokakeväinen tapahtuma. Mira paljastaa, että ensi keväälle on jo alustava varaus tehty. Tässä hiukan makupaloja festarien tarjonnasta.

   

Jaana Öljymäki on tuohitöiden mestari Pohjois-Pohjanmaalta, Haapajärvellä. Hän näyttää niiden tekemistä Kässäfestareilla.

- Ensimmäisen tuohityöni tein vuonna 1996, kun osallistuin tuohiasulla kansainväliseen fantasiavaatekilpailuun, jonka jälkeen opettelin punontataitoa vähitellen lisää. Olemme äitini Eeva Rutasen kanssa julkaisseet Tuohitöiden käsikirjat 1 ja 2. Tuohituotteissa minulla on oma tuotemallisto, jossa hyödynnän sekä perinteisiä että nykypäivän valmistustapoja ja tyyliä. Valikoimassani ovat korut, leipäkorit ja muut käyttötuotteet.

Lankava tuo Molla Millsin osastolleen pitämään työpajaa. Siellä virkataan kuvan mukainen jäätelökassi.

Reumaliiton pisteellä pääsee kokeilemaan neulahuovutusta ja perjantaina 10.5. klo 13 on esitys reuman ja käsitöiden tekemisen yhdistämisestä. Ritva Karhunen puhuu kokemuksen äänellä, välillä pystyy tekemään hyvin käsitöitä, joskus huonommin. Reumaliitossa on noin 150 yhdistystä, joissa on tarjolla muun muassa käsityö- ja askartelutoimintaa.

 

Ukrainalaisen Mary Groz feltin tytöt esittelevät hassuja hattuja tässä kuvassa. Oikealla oleva Marija tulee myymään Kaapelitehtaalle hassuja huopahattuja.  

Lost Coast Designs tuo Kässäfestareille myyntiin uusia suomalaisia tekstileimasimia. Tule messuille tsekkaamaan kaikki tekstimallit. Leimasimia on painettu vain rajallinen määrä, joten kannattaa olla nopea.

Kenkämaakari Aleksi Lydman esittelee kevään uusia töitään sekä pitää näytöksiä kenkien maalaamisesta.

Kässäfestarella on todella paljon lankamyyjiä, osa ihan pieniä yrityksiä. Nämä ovat Ekolikan lankoja. Ekolikka on eettisiin ja ekologisiin lankoihin erikoistunut lankakauppa verkossa. Valikoimassa olevat langat ovat mahdollisimman vähän käsiteltyjä, niissä ei ole perinteistä superwash-käsittelyä ja kaikki myytävä merino on mulesing-vapaata. Mukaan Kaapelille lähtee 100% villojen, nokkos- ja hamppulankojen, kuitubambujen ja luomumerinoiden lisäksi pieniä eriä puuhelmiä, retronappeja, vanhoja kankaita ja kangasnauhoja. Käy tutustumassa Ekolikan tuotevalikoimaan osoitteessa www.ekolikka.fi

Mira Ekonen on markkinoinut tapahtumaa lähinnä Facebookissa ja some-kanavissa. Hän painatti myös flaijereita eli lentolehtisiä. Minäkin otin niitä ison nipun ja jaoin niitä suoraan postilaatikoihin Helsingin Malmilla, Loviisassa ja Kankaanpäässä.

Lisäksi tein itselleni hauska leikin ja kiinnitin niitä maalarinteipillä eri paikkoihin ympäri Suomea.Siinä tuli ihan sellainen jännä kielletyn hedelmän maku. Pidin flaijereita ja maalarinteippiä kassissa ja "iskin" aina sopiviin paikkoihin. Niitä on muun muassa muutaman IC-junan vessassa, Kankaanpään opiston ilmoitustaululla, Parkanon kirjastossa ja Mikkelin Kenkäveron kahvilassa.

Kässäfestarien flaijeri infoaa ihmisiä Pieksämäen asemaravintolan vessassa.

Flaijeri pääsi myös Pieksämäen aseman odotushuoneen kirjahyllyyn.

Se asettui hyvin Vantaan Korsossa marketin ilmoitustaululle myytävän pakoputken ja talvirenkaiden alle.

Se on myös edelleen Parkanon rautatieaseman ilmoitustaululla.

Kässäfestarit 10.-11.5.2019

Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki.

www.kässäfestarit.fi

facebook.com/kassafestarit/

Sisäänpääsy 10 euroa/ päivä ja 18 euroa/kaksi päivää.

Kommentit (3)

google drive help center
2/3 | 
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Monet käsityöihmiset jumittavat tietyissä lajeissa eivätkä edes halua kokeilla mitään uutta. Myönnän että itsessänikin on paljon tätä. Olen tuumannut, että skräppääminen ja leimailu ei kiinnosta minua, haluan jotain vapaampaa ja luovempaa. Niinpä päätin antaa nyt taideleimailulle mahdollisuuden. En tiedä siitä mitään, ja pyysin asiaa yli 20 vuotta harrastanutta Riitta Taaria esittelemään asian ja näyttämään minulle työhuoneensa.

Yksinkertaisesti kuvailtuna taideleimailu on sitä, että siirretään kuva leimasimen ja musteen avulla paperille tai muulle materiaalille.
 

Riitan pieni työhuone on kadehdittavan järjestelmällisesti sisustettu erilaisilla leimailutarvikkeilla, joita on yli 20 vuodessa kertynyt esimerkiksi messuilta. Riitta käy leimailumessuilla Hollannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Nijkerkin kaupungissa järjestetään Art specially -messut, joihin Riitta on menossa. (Lisätietoja täältä https://artspecially.nl/event-2019)

The Stamping Cottage -kauppa Schaijkin kaupungissa Hollannissa on Riitan suosikki. Heillä on myös hyvä nettikauppa (thestampingcottage.nl).

Tässä kuvassa on erilaisia musteita, sillä eri leimailutekniikat vaativat erilaisia musteita. Myös värikyniä, akryylimaaleja, jauhevärejä ja vesivärejä voidaan käyttää leimailtaessa. Pienelläkin pääsee alkuun.

 

Ohessa kuva muutamasta Riitan leimaamasta kortista. Kaikissa on lähdetty liikkeelle aivan valkoisesta korttipohjasta.

- Harrastuksen paras puoli on, ettei tarvitse osata piirtää tai maalata. Leimasimilla ja omilla sommitteluilla saa luotua tyylin, tunnelman, sisällön ja sanoman. Harjaantunut leimaaja pystyy luomaan hienostuneen läpikuultavan ja kerroksellisen lopputuloksen, Riitta Taari kertoo.

Leimailemalla voi tehdä esimerkiksi kortteja ja tägejä eli pakettikortteja vaikkapa lahjaan kiinnitettäväksi. Leimailemalla saa upeita ja persoonallisia kirjepapereita ja -kuoria, skräppisivuja, pakkauslaatikoita- ja pusseja.

- Taideleimailulle ei ole Suomessa oikein sanastoakaan, englanniksi sitä kutsutaan nimillä rubber stamping  ja art stamping. Suomessa taideleimailun aktiivisia harrastajia ei ole vielä kovinkaan paljoa. Jos lasketaan mukaan satunnaisesti leimaavat, esimerkiksi hääkutsunsa leimaamalla tekevät ja joulukorttien askartelijat, määrä nousee huomattavasti. Meillä yleisin tekniikka on leimata kuva, värittää se ja rakentaa siitä kortti, Riitta kertoo.

Riitalla on mahtavat varastot erilaisia leimasimia järjestelmällisesti kansioissa. Leimasimia valmistetaan yleensä joko kumista, vaahtomuovista tai polymeeristä. Valmistajia on maailmassa satoja. Leimasimia voi valmistaa myös itse.

On todella käytännöllistä, että leimasimien yhteydessä kansiossa on tämä sivu, josta näkee niillä syntyvät tekstit ja kuviot.

Erilaisia saksia ja pensseleitä löytyy joka lähtöön. Kun johonkin harrastukseen uppoutuu niin haluaa viimeisen päälle hyvät välineet.

Tykkään kovasti sapluunoista, ja niitäkin Riitalla oli kokonainen kansiollinen. Ihania, inspiroivia. Olen värjännyt kangasta sapluunoilla ja nämähän kävisivät siihenkin mainiosti.

Lähdin kokeilemaan asiaa ihan konkreettisesti Tuputin kuivaa pensseliä mustetyynylle ja värjäsin sillä korttipohjaa. Muste on aika kiinteää, ja sitä oikeastaan hangataan paperiin.

Tällä työvälineellä musteen hankaaminen pyörittävin ja painavin liikkein onnistui hyvin paperille. Tarratyyny vaihdetaan värin mukaan.

Valitsin lehvän mallisen leimasimen, joka kiinnitetään akryylipalaan. Sen avulla leimaaminen on helppoa. Leimasin samalla määrällä väriä muutaman kerran, jolloin pinnasta tulee eläväinen, kun osassa on väriä vähemmän.

Halusin korttiini vielä hiukan elävyyttää leimaamalla pintaan väriä tämän sapluunan läpi.

Sitten lähdin etsimään tekstiä tai kuvaa Riitan leimasinvarastosta. Otin yksinkertaisen version, tyttövauvalle. Vien tämän kortin tyttäreni babyshower-juhliin.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Riitta opasti, että kortin reunaa voi korostaa värillä. Otettaisiinko oranssiin  vai vaaleanpunaiseen vivahtava? Vieressä värivalikoima vain tästä yhdestä sävystä, vaihtoehtoja piisaa....

Kortin reuna viimeistellään tuputtimella, joka laitetaan sormeen. Sen päässä on tyyny, johon väriä painetaan leimasintyynystä.

Kortin alle liimattiin vielä kaksipuolisella teipillä vihreä kartonkin, ja se vastaavasti vaaleanpunaiselle korttipohjalle. Aika  namu tästä tuli, vaikka en sen kummemmin suunnitellut. Kokeilein vain pikaisesti eri tekniikoita.

Voisin kuvitella että erityisesti lahjapaperin leimailu voisi viedä aivan mennessään. Tykkään siitä, että pakkauspaperit ja materiaalit ovat persoonallisia. Ja niitä on niin hauska tehdä!

Riitta kertoi. että ATC-kortteja leimaillaan paljon. En ollut koskaan kuullutkaan mitä ne ovat. Lyhenne tulee sanasta artist trading cards. ATC-korteissa koko on "määrätty" keräilykorttien kokoiseksi, 6,4 cm x 8,9 cm. Muuten tekotapa on vapaa.

ATC-kortit ovat taiteellisia variaatioita erilaisista keräilykorteista (baseball, jääkiekko...). Kortit ovat joko aivan uniikkeja tai niitä on hyvin pieniä eriä samanlaisia. Kaikki tekniikat ja materiaalit käyvät, maalaukset, piirrokset, kollaasit, valokuvat, leimailut, sekatekniikka ja niin edelleen.

Kortin toiselle puolelle tulee signeeraus, päivämäärä ja numero, mikäli kortti on osa tiettyä erää. Peruslähtökohtana on kortin vaihtaminen toiseen korttiin. Vaihtaminen onnistuu henkilökohtaisesti tai postitse. Kuka tahansa voi organisoida näiden korttien vaihdon ja kortteja voi vaihdella sitä mukaa, kun näkee jossain esillä kivan, vapaan kortin. Periaatteena on, että kortteja ei myydä, vaan ainoastaan vaihdetaan tai lahjoitetaan.

Kortin toisella puolella on tekijän yhteystiedot. Riitta kertoo ottaneensa joihinkin tekijöihin yhteyttä ja on keskusteltu pitkään leimailemisesta. Harrastus yhdistää.

Olin kolmisen tuntia Riitan luona tutustumassa leimailun maailmaan ja täytyy sanoa, että innostuin. Nyt pitäisi päästä johonkin  kurssille tai tapahtumaan, missä saisi käyttää valmiita materiaaleja. Onneksi sellainen on aika pian tarjolla Helsingissä.

Kässäfestestarit on toukokuussa 2019 ensimmäistä kertaa järjestettävä elämyksellinen kädentaitotapahtuma. Tarkoituksena on tarjota kävijöille käsillä tekemisen riemua, antaa ideoita, inspiraatiota ja hyvää mieltä. Toinen tapahtuman tärkeä tavoite on jakaa tietoa kädentaitojen, taiteen ja kulttuuriin vaikutuksista ihmisen hyvinvoinnille.

Kaksipäiväisten festareiden aikana Kaapelitehtaalla tarjoillaan runsaasti mielenkiintoisia demoesityksiä, ajankohtaisia luentoja ja kutkuttavia keskusteluita. Lisäksi keskiössä on yhteistyökumppaneiden ohjaamat, toiminnalliset workshopit, joissa kävijät pääsevät  käsiksi erilaisiin tekniikoihin, uutuuksiin sekä materiaaleihin. Tekemistä löytyy niin skräppääjille, leimailijoille, kalenterin tuunaajille, kuin neulojille, ompelijoille, virkkaajille, tai nukkekotiaskartelijoille, keppihevostytöille, ja tilkkuilijoille.

kässäfestarit.fi

https://www.facebook.com/kassafestarit/

Aion mennä jollekin näistä kursseista, mutta täytyy tehdä päätös äkkiä, että varmasti mahdun mukaan.

Ilmoittautuminen Kässäfestareiden taideleimailukursseille:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/94984/lomake.html

 

Ilmoittautuminen Liesbeth Fidderin Helsingin kurssille 13.5.:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/95388/lomake.html

 

Pe 10.5. klo 12:30-15:00  NUANCE-perustekniikat (30 €), opettajana Mariëtte van Leeuwen
Tässä työpajassa opimme eri Nuance-tekniikoita. Käytämme jauhevärien lisäksi Magentan leimasimia ja sabluunoita sekä Distress-musteita. Edelleen käytämme valkaisuainetta, suihkimme Nuance-värejä suihkepulloista, leimaamme Nuance-väreillä ja teemme värisekoituksia.

 

Pe 10.5. klo 17:00-19:30  Sävy sävyyn -tekniikka  (30 €), opettajana Liesbeth Fidder
Tällä tekniikalla loihditaan upeita kortteja. Ystäväsi eivät tule uskomaan, että olet ne itse tehnyt! Opit tekemään kerroksia ja lisäämään syvyyttä kuviin. Jos olet suunnitellut leimailuharrastuksen aloittamista, tämä työpaja on juuri se, josta kannattaa aloittaa! Mutta jopa jonkin aikaa harras­taneet hämmästyvät tuloksista!

 

La 11.5. klo 12:30-15:00  Mustavalkoiset kortit  (30 €), opettajana Liesbeth Fidder
Vaikka Liesbethin tavaramerkki ovatkin iloisenväriset työt, hän haluaa osoittaa, että näyttäviin kortteihin ei tarvita paljoa värejä ja yksinkertainenkin voi olla kaunista. Opimme tekemään hyvän sommitelman ja korostamaan alueita. Kokeneet konkaritkin voivat oppia niksejä tässä työpajassa.

 

La 11.5. klo 17:00-19:30  NUANCE-hylkimistekniikat  (30 €)
Jatkamme Nuance-värien kanssa leikkimistä. Nyt opimme uusia tapoja tehdä taustoja. Käytämme eri hylkimistekniikoita, esim. sabluunoiden kanssa. Lisäksi käytämme gessoa. Tule ja ylläty kuinka helposti saat aikaan mahtavia taustoja vain muutamalla leimasimella ja sabluunalla. Voit osallistua tälle kurssille, vaikka et olisikaan osallistunut perjantain kurssille.

Kurssit sopivat kaiken tasoisille leimaajille, myös aivan aloittelijoille. Opetus kaikilla kursseilla tapahtuu englanniksi, mutta sitä ei kenenkään kannata kavahtaa. Osallistua voivat hyvin myös englantia taitamattomat.

Kannattaa tulla kokemaan taideleimailun ilo ja oppimaan uutta! Mukaan kotiin lähtee upeita töitä.

 

Liesbeth Fidder pitää lisäksi seuraavan kurssin Helsingin Mellunmäessä ma 13.5. klo 18:00-21:00: Valo ja varjot 
Pieniä yksityiskohtia korostamalla kortin tunnelman saa eläväm­mäksi. Kun tietää muutaman niksin, sen jälkeen kaikki sujuu leikiten. Korttisi saavat aivan uuden ilmeen!

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Reija, kyllä sinusta vielä hyvä taideleimailija tulee! Todella upeata, että antauduit kokeilemaan ja minähän varoitin, että se koukuttaa... Niin itsellenikin kävi silloin aikanaan... :-)  -Riitta

1. Käsityöalan opiskelu Kankaanpään opistossa

Olen aina tykännyt käsitöistä ja pyörinyt mielelläni aihepiirin parissa niin käsiyötapahtumissa kuin käsityöläisiä haastattelemassa. Omissa käsissäkin on aina käsityö. Pitkään mietittyäni päätin repäistä ja hain töistä opintovapaata. Lähdin Kankaanpään opistoon yhdeksäksi kuukaudeksi opiskelemaan kädentaitojen ohjaajaksi. Tämä ei ole mikään ihan pieni hyppy,  muuttaa 56-vuotiaana satakuntalaiseen pikkukaupunkiin asumaan opiskelija-asuntolassa. Minua helpotti se, että tunsin paikan. Olen nimittäin ollut siellä kesäkursseilla jo 15 kesänä.

Olen realisti enkä tavoittele uutta ammattia, vaan uusia ajatuksia elämästä. Niitä on jo tullutkin runsaasti. Ohjatessasi pieniä askartelutuokioita niin vammaisille, vanhuksille, työttömille, terveille kuin tavallisillekin olen huomannut, että osaan edelleen opettaa. Se on nimittäin peruskoulutukseni, kotitalousopettaja. Kun vielä sain potkut töistäkin kesken opiskelun, niin on äärimmäisen kiinnostavaa suunnitella, mitä kaikkea voisin pyrkiä tekemään opiskelun jälkeen. Olen myös huomannut, että pienellä itselle vieraalla paikkakunnalla on kauheasti uutta ja kivaa tekemistä, kun lähtee reippaasti etsimään sitä.

www.kankaanpaanopisto.fi/

Opetus 1: Lähde rohkeasti etsimään uutta elämässä.

2. Käsityö yhdistää ihmisiä huonollakin kielitaidolla - давай говорить по русски

Piipahdin Pietarissa käsityömessuilla 23.-25.3. 2018. Nämä craftbazar-messut järjestetään yleensä kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Messut olivat ihan Pietarin keskustassa museossa, aika pienimuotoiset mutta sain hyvin kulumaan koko päivän siellä.

Kuvailisin venäjän kielen taitoani lähinnä välttäväksi, sillä pystyn tekemään yhdessä lauseessa kolmen tyyppisiä kielioppivirheitä. En nimittäin välitä uhrata aikaani kielioppiin. Toisaalta mikään ei sulje suutani, ja käytän aktiivisesti ”ralli-venäjääni” matkustellessani naapurimaassa. Sönkkäsin koko päivän venäjää tuolla messuilla, koska juuri kukaan ei osannut englantia. En ole koskaan ennen ollut niin tyytyväinen ja ylpeä itsestäni kuin tuon päivän jälkeen. Osaan paljon paremmin englantia ja ruotsia, mutta niiden puhuminen ei tuo vastaavaa tyydystystä. Päätin, että vielä kerran hakeudun venäjänkieliselle käsityökurssille tai muutaman tunnin masterklassiin, kuten siellä päin käsityötuokioita kutsutaan.

Kuvassa oleva ukrainalainen Mariia Crozdova puhui niin hyvää englantia, että jäin pidemmäksikin aikaa hänen kanssaan juttelemaan huovutuksesta. Hänellä on työpaja-myymälä Kiovassa Ukrainassa.

craftbazar.ru

www.etlehti.fi/blogit/reijan-rasymatto/nukkeja-ja-nalleja-katso-mita-kii...

www.etlehti.fi/blogit/reijan-rasymatto/huovutusta-ja-kankaanpainantaa-te...

 

Opetus 2: Huonollakin kielitaidolla pärjää. Avaa suusi ja kokeile.

3. Korsnäsin paidan neulontaa på svenska

Olin viime kesänä juttukeikalla kirjoittamassa matkajuttua ET-lehteen kuudesta ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnasta. Yksi kohde oli hywin ruåtsinkielinen Korsnäs, ja sen kotiseutumuseo. Tapasin siellä kokeneita yhteisneulojia. Ennen pyöröpuikkoja paita tehtiin nimittäin nelisin, jolloin neulominen oli nopeampaa kuin yksin. Yhteistyö on tärkeää, sillä nopean täytyy hidastaa, jotta löytyy yhteinen rytmi ja käsiala pysyy samanlaisena. Villapaidassa yhdistetään neulomista ja virkkausta, kuviointi on runsasta ja värit koreat.

Minulle tuossa käsityötapaamisessa kiinnostavinta oli tutustua ruotsin ja suomen kielten luontevaan blandaukseen, jossa kumpikin puhuu haluamaansa kieltä. Tämä on kuulemma esimerkiksi Vaasassa ihan arkinen käytäntö. Minä esitin haastattelukysymykseni suomeksi, ja vastapeluri vastasi ruotsiksi. Näin homma hoitui nopeasti ja luontevasti.

https://www.etlehti.fi/blogit/reijan-rasymatto/korsnasin-villapaita-neul...

Opetus 3: Haluan opiskella lisää ruotsia ja matkustaa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

4. Esko, 83, isännöi käsityöliikettään kuutena päivänä viikossa

Parkanolaisen Esko Sirolan, 83, luotsaama käsityöliike Parkanon kehräämö on ihana paikka. Se on täyden palvelun lanka-, kangas-, kude- ja tarvikekauppa. Lisäksi on nallen kuonoa, nahkaniittiä ja kaikenlaista nippeliä ja nappelia nuken silmistä puisiin kynttilänjalka-aihioihin. Olisin voinut viipyä täällä tuntikausia tutkimassa valikoimaa. Mitä täältä ei löydy, sitä ei käsityöntekijä tarvitsekaan! On mahtava päästä joskus koskettelemaan ja tutkimaan käsityötarvikkeita, sillä nykyisin tuntuu, että kaikki on pakko tilata netistä. Helsinkiläisenä kadehdin näitä maakunnissa olevia palvelevia isoja käsityöliikkeitä, jotka puuttuvat pääkaupunkiseudulta täysin. Parkano on Pirkanmaalla noin 85 km päässä Tampereesta. Suosittelen retkikohteeksi! Ryhmätkin ovat tervetulleita, mutta Esko pyytää soittamaan niistä etukäteen, sillä silloin hän hankkii myymälään apukäsiksi entisiä työntekijöitä.

Esko Sirola on oikeasti eläkkeellä, mutta avaa liikkeensä kuutena päivänä viikossa.

- Enemmän tämä on harrastus minulle, ei mitään valtavaa bisnestä. Mutta tykkään palvella asiakkaita ja tiedän mistä tilata, jos joku asiakas haluaa jotain erityistä. Olen toiminut yrittäjänä täällä 1950-luvun puolivälistä, jolloin jatkoin isäni perustamaa liikettä.

Parkanon kehräämö, Kuttikallionkuja 6, 39700 Parkano, puhelin 03 4482204

www.facebook.com/pg/parkanonkehraamo

Opetus 4: Täytyy yrittää pitää itsensä niin hyvässä kunnossa, että olisi Eskon ikäisenä yhtä vireä. Ehkä se onnistuu käsitöillä...

5. Liljan lankakauppa on kuinvärikäs karkkipuoti keskellä metsää

Terveisiä Siikaisten 190 asukkaan Leväsjoen kylästä! Paikka on "vähän" sivussa, sillä esimerkiksi Poriin on 43 km ja Tampereelle 127 km. Mutta käsityöihmiset löytävät tänne peltojen keskelle tiensä, sillä Liljan lankakauppa on aivan superihana, kuin karkkikauppa!  Kolmen tien risteyksessä oleva vanha kyläkauppa sai uuden elämän sympaattisena lankakauppakahvilana vuonna 2014. 

Pauliina Lilja, porilainen kaupunkilaistyttö päätyi parikymmmentä vuotta sitten Liljan tilalle maajussin morsiameksi. Ajan mittaan maatyöt vähenivät ja ikänsä käsitöitä harrastanut Pauliina toteutti haaveensa oman lankakaupan perustamisesta ja itsensä työllistämisestä. Puoti on ihanasti remontoitu ja tapetoitu. Pauliina on koko ajan läsnä asiakkaille, ja kiireettömyys huokuu hänestä.
– Moni ihan villiintyy täällä kaupassa kauniiden lankojen keskellä. Aika yleinen toive on, että saisinko tulla tänne joskus illalla vaikka järjestelemään lankoja. Olisi ihanaa olla täällä yöpaita päällä, juoda lasi viiniä ja katsella lankoja, Pauliina nauraa.

www.liljanlankakauppa.fi

https://www.facebook.com/liljanlankakauppa/

https://www.etlehti.fi/blogit/reijan-rasymatto/liljan-lankakauppa-kuin-m...

Opetus 5: Älä koskaan aliarvioi pienten paikkakuntien tarjontaa. Sieltä voi löytyä helmiä.

6. Marja-Liisan tontut ovat ihanan ilmeikkäitä ja persoonallisia

Pomarkkulainen Marja-Liisa Alanissi, 85, on ommellut parisataa tonttua. Niitä on kaiken kokoisia, -muotoisia ja -ikäisiä. Tyttöjä ja poikia, puisia tonttuja, pehmeitä vanutäytteisiä tonttuja, isonenäisiä tonttuja. Osalla on parta ja villapaita, toisilla lapaset, joillakin rillit. Mutta jokaisella on erilainen ilme.

Ihastuin niin Marja-Liisan tonttuihin, että halusin ne jonnekin lapsien ihailtavaksi. Ryhdyin siis kuratoimaan tonttutaidetta! Sain tontut esille Kankaanpäässä tyhjillään olevaan kenkäkauppaan yrittäjien joulutapahtumaan. Tonttula oli auki viitenä päivänä ja siellä kävi paljon ihmisiä, niin lapsia kuin aikuisia. Marja-Liisa oli itsekin usein paikalla. Oli hienoa tutustua Marja-Liisaan, organisoida näyttely ja vielä nähdä vierailijoiden innostus.

https://www.etlehti.fi/blogit/reijan-rasymatto/pomarkkulaisella-marja-li...

Opetus 6: Luota vaistoosi. Jos uskot jonkin tapahtuman organisoinnin kannattavan kaikesta vaivasta huolimatta niin tee se.  

 

7. Helsingin Kaapelitehtaalla on kässäfestarit toukokuussa 2019

Tapasin sattumalta kaupungilla vanhan tuttuni Mira Ekosen, joka on pitkän linjan kädentaito-opettaja, kässäyrittäjä ja tällä hetkellä opiskelee vielä kulttuurikintuottajaksi. Hän mainitsi suunnittelevansa keväällä 2019 kässäfestareita Kaapelitehtaalle. Tarkoitus olisi luoda ihan uudenlainen, toiminnallinen, osallistava ja luova kädentaitotapahtuma.

Innostuin valtavasti ja pyysin Miralta, että saisinko tulla mukaasi pikkuapulaiseksi ideoimaan ja suunnittelemaan. En meinannut unta saada yöllä, kun mietin kässämessujen mahdollisuuksia. On mahtavaa innostua jostain uudesta.

Miran suunnitelmat ovat sittemmin jo hiukan tarkentuneet ja tapahtumalla on kotisivutkin.  Kässäfestareilla annetaan kävijöille mahdollisuus kokea käsillä tekemisen riemua ja tarjotaan uusia tee itse -ideoita. Paikalle tulee paljon materiaali-  ja tarvikemyyjiä, työpajoja, demoja sekä tuote-esittelyitä. Valmiiden käsitöiden myynti on vain pieni sivujuonne, sillä innostava tekeminen on tärkeintä. Tapahtuma on avoinna 10. – 11.5.2019, molempina päivinä festarihenkeen klo 12 – 20. Pääsylipun hinta on 10 euroa/ päivä tai 18 euroa/ 2 päivää.

www.kässäfestarit.fi

www.facebook.com/kassafestarit/

Opetus 7: Käsityöalalla riittää toimittajallekin tekemistä, ehkä jopa palkallista joskus: tiedottamista, organisointia.

 

 

Kommentit (2)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat