Kirjoitukset avainsanalla Virolainen käsityö

Maarja-Magdaleena Gild eli Maria-Magdalenan kilta Pärnussa on käsityöläisten työpajatalo. Viehättävässä vanhassa puutalossa ihan Pärnun keskustassa on useita käsityöläisten työpajoja, joissa voi tehdä ostoksia ja myös tehdä itse jotain käsityöläisen opastamana. Myynnissä on noin 20 käsityöläisen tuotteita. 

Ene Riso maalaa pajassaan ihania silkkisolmioita ja huiveja, ja valmistaa erilaisia koruja.

- Tänne voi tulla myös painamaan pienen silkkihuivin, puuvillaisen kassin tai tekemään vaikka käsinuken. Mutta suosittelen soittamaan tai meilaamaan etukäteen, sillä en ole ihan joka päivä paikalla, Ene kertoo. 

Hän nimittäin opettaa pari kertaa viikossa lasten taidekoulussa ja kehitysvammaisten Maarjakodussa. 

Pieniä koruja voi tehdä 5-10 euron hintaan. Silkkihuivin painaminen materiaaleineen maksaa 28 euroa. 

 

- Lapset tykkäävät painaa kangaskasseja, on Ene huomannut. 

Kassin painaminen materiaaleineen maksaa 15 euroa. Ene pystyy opettamaan pienelle ryhmälle aika monia kivoja askartelujuttuja. 

Ene on työskennellyt Maarja-Magdaleena Gildissä 9 vuotta eli sen perustamisesta lähtien. Hän tietää ja tuntee kaikki, ja esitteli minulle muutkin työpajat. 

Talo on täynnä kauniita yksityiskohtia, kuten tämä opastetaulu. Maali on kuin virolaisesta kansallispuvusta. 

Vaibakodassa eli mattopajassa voi kutoa mattoa. 

Mare Pernikin työhuoneella voi kutoa maton tai huivin. Ene kertoo, että päivämaksu on 25 euroa ja siinä ajassa ehtii hyvin kutoa huivin tai maton.

- Täällä on nähty sellainenkin ihme kuin mattoa kutova tallinnalainen mies, Ene nauraa. Pietarista tuli poliisina työskentelevä nainen kerran tekemään tänne maton. Suomesta oli viime kesänä äiti lapsineen tekemässä täällä mattoa. Se on kivaa vaihtelua rantaelämälle. Kuteet voi ostaa täältä tai tuoda mukanaan.  

Villalangasta voi kutoa yksilöllisen huivin. 

Leili Kokkin klaasikodassa eli lasipajassa sulatetaan jätelasia jännittäviksi koruiksi ja esineiksi. 

Kahdeksan euron hinnalla voi sulattaa pienen esineen. 

Viiden euron hinnalla saa metallikehyksen oman sulatetun  lasityön ympärille. Syntyy kiva koru!

Omaa teostaan ei saa ihan heti mukaan, mutta jos on parikin päivää matkalla niin se onnistuu. 

Jane Nikolain työhuoneessa voi tehdä monia kiinnostavia juttuja, vaikkapa kutoa huivin tässä kolmion mallisessa telineessä. 

Jane Nikolai hyödyntää koruissaan muinaista tekniikkaa, sillä pronssilangasta tehtiin koruja ja pitsiä jo muinaisina aikoina Baltian maissa. 

Tekniikka on helppo ja tulos näyttävä. Janen pajassa voi turistikin tulla kokeilemaan tätä kiinnostavaa tekniikkaa. 

 

Jos ei aika tai oma kärsivällisyys riitä, niin rintaneulan voi myös ostaa mukaansa. 

Merit Karininin paperipajassa voi skräpätä ja tehdä kortteja. 

Pajassa on usein lapsia tekemässä kortteja, viidellä eurolla saa jo hienon kortin aikaiseksi. 

 

Maarja-Magaleena Gild on aivan Pärnun keskustassa osoitteessa Uus tn 5. Sunnuntaisin se on kiinni, muina päivinä pääsee ihastelemaan käsityön maailmaa. Kotisivuilta löytyy paljon tietoa pajoista ja käsityöläisistä myös englanniksi. 

www.maarjamagdaleenagild.ee

Puhelin +372 588 727 90

info@maarjamagdaleenagild.ee

Elokuussa Maarja-Magdaleenan Gildin edessä puistossa on isot käsityöläismarkkinat. 

Pärnussa on paljon kokemista ja tekemistä, mutta käsityötä ei kannata unohtaa. 

Kommentit (0)

Virossa arvostetaan omaa paikallista käsityötä, ja käsityökulttuuri onkin elävää ja kehittyvää. Yksi perinteisimmistä käsitöistä on unelmaisen kevyt Haapsalun huivi, jota neulotaan Haapsalun viehättävässä pikkukaupungissa Länsi-Virossa. Se on rauhallinen kylpyläkaupunki alle kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Kaupungissa on viehättävä Pitsikeskus, josta voi ostaa huiveja, lankoja ja käsityökirjoja. Keskuksessa on myös pieni ja kiinnostava museo, jossa on esillä taidokkaita neulottuja mekkoja ja valtavasti erilaisia pitsimalleja.

1900-luvun alkupuolella Haapsalusta muodostui keisarillinen kylpyläkaupunki, jossa tsaariperhe sekä Moskovan ja Pietarin aatelisto vietti kesälomiaan. Haapsalulaiset naiset huomasivat tässä mahdollisuuden tienata, ja he alkoivat yksinkertaisten maalaishuivien sijaan neuloa ohuempia pitsiliinoja hienostorouville. Perinteinen Haapsalun huivi muodostuu hienokuvioisesta keskiosasta boordeineen ja erikseen neulotusta, myöhemmin kiinnitetystä reunapitsistä. Huivi neulotaan kaksinkertaisella ohuella villalangalla puikoilla 3-4.

Kuvioita on kymmeniä ja niillä on hauskoja nimiä: esimerkiksi syreeninlehti, luteenlehti, käpäläkuvio ja perhonen. Kuvioiden määrä on aikojen saatossa lisääntynyt ja uusia kuvioita ja malleja luodaan koko ajan. Monille julkisuuden henkilöille on suunniteltu ja lahjoitettu omat huivit. Haapsalun huivi on esimerkiksi Ruotsin kuningatar Silvialla, Viron presidentillä Kirsti Kaljulaidilla, Tarja Halosella ja Sofi Oksasella.
 

Haapsalulaiset shaalit ovat kaikkea muuta kuin nopea-­ ja helppotekoisia. Ne vaativat kärsivällisyyttä, taitoa ja kykyä lukea ruutumalleja. Mutta tämän haasteellisen työn tulos onkin sitten arvokas: oikeanlaisesta langasta neulottuna shaalista tulee kuin arvokas perintökoru, joka voisi olla omiaan vaikkapa talvimorsiamen asustuksena.

Mirje Sims on ollut Pitsikeskuksessa seitsemän vuotta töissä.

- Joka tiistai kello 15-18 paikallisia naisia kerääntyy neulomaan huiveja tänne Pitsikeskukselle. Neulojia on noin 30, ensin tulevat eläkeläiset ja työssäkäyvät hiukan myöhemmin. Olemme kuin suurta perhettä, juomme kahvia ja neulomme. Perinne jatkuu nuoremmillekin, sillä kahdeksannella luokalla koulussa kaikkien tyttöjen täytyy neuloa Haapsalun huivi.

Haapsalun käsityöyhdistys ylläpitää Pitsikeskusta. Toiminnan tavoitteena on säilyttää ja kehittää Haapsalun huivin perinnettä. Keskuksella pidetään aloittelevien neulojien kursseja, pitsipäiviä ja näyttelyitä. Yhdistys perustettiin vuonna 1992.

- Aluksi se piti lähinnä kursseja ja hankki kutojille tarvikkeita. Sitten kerran vuonna 1997 järjestettiin Haapsalun Kuur-salissa huivipäivä, jossa oli laaja näyttely, huutokauppa ja historiakatsaus. Kiinnostunutta porukkaa oli niin paljon, että tapahtumasta päätettiin tehdä jokavuotinen perinne. Nykyisin Pitsipäivät järjestetään joka vuonna elokuun lopussa. Se on käsityöläisten juhla, jossa on kilpailuja, näyttelyitä, työpajoja ja kulttuuriohjelmaa. Kaksi päivää ennen Pitsipäiviä meillä on jäsenille yöneulonta. Me kaikki pukeudumme valkoiseen, juomme valkoviiniä ja neulomme huiveja. Se on hauskaa! Jäsenille on myös muita tapahtumia, kuten hattupäivät, Mirje kertoo.

 

Haapsalun huivit ovat pitsin aatelia, toinen toistaa herkempiä ja kauniimpia. Haapsalun huivin neulominen on erittäin vaativaa, sillä lanka on ohutta ja kuviot vaikeita. Näitä taiteellisen upeita huiveja on neulottu virolaisessa pikkukaupungissa jo 150 vuotta.

Valkoinen on ylivoimaisesti suosituin väri, mutta paljon muitakin värejä on tarjolla.

Haapsalun käsityöläiset ovat luoneet pitsimalleja julkkiksille, esimerkiksi Greta Garbolle ja monille kuningattarille. Monet upeat pitsimallit, kuten Kielo, Lehti ja Perhonen, ovat puolestaan saaneet innoituksensa paikallisesta luonnosta.

 

Malli on Kuningatar Silvia: Kolmosen puikoilla neulottu huivi painaa vain 59 grammaa.

Shaalien malleista suurin osa on lähtöisin luonnosta: lehtiä, kukkia, oksia. Erityisesti kielomalli on tullut tutuksi: siinä kauniit nyppyrivit muodostavat kielon kukinnot. Shaalit ovat aina joko suorakaiteen tai neliön muotoisia ja niitä koristaa jälkeenpäin lisätty reunapitsi. Mallit on toteutettu unelmanohuista valkoisista tai luonnonvalkoisista villalangoista; lopputulos on niin kevyt ja ilmava, että sen voi pujottaa vaikka sormuksen läpi.

Haapsalun kylpyläkaupungin neulojat ovat loihtineet puikoillaan ohuenohuita orenburgilaisten pitsihuivien kaltaisia huiveja jo parin vuosisadan ajan. Pitsihuivit ovat maailmankuuluja ja niitä on lahjoitettu kuuluisuuksille, näyttelijättärille ja kuninkaallisille. Viron presidentti Kirsti Kaljulaid sai oman huivin vieraillessaan Haapsalussa.

Aikaisemmin Haapsalun huivin materiaali oli kotona kehrättyä yksin- tai kaksinkertaista lampaanvillaa. Erityisen arvostettua oli karitsan villa. Myöhemmin hankittiin ulkomailta ohuita lankoja. Nyt paras lanka löytyy Bulgarista, kertoo myymälää vetävä Mirje Sims.

 

Myös Japanista tuodaan lankaa Pitsikeskukseen.

Aito Haapsalun huivin myydään tietynlaisessa pakkauksessa.

On viehättävää, että jokaisessa myytävässä huivissa on neulojan nimi, huivin koko ja mallin nimi. 108 euroa ei ole kova hinta kymmenien tuntien työstä.

Pitsimalleja on laajennettu muihin asusteisiin ja esineisiin.

Mirje Sims on tuunannut vanhimman lapsensa nukenvaunut kauppaan lasten viihdykkeeksi.

Myös Pitsikeskuksen nukeilla on pitsiä päällä.

Haapsalun huiveja on tehdy paikkakunnalla pitkään, ja museossa on mielenkiintoisia vanhoja kuvia ja esineitä.

Pieniä pitsejä upotetaan myös rintakoruihin.

 

.... ja keramiikkaan. Mainion hatunkin saa neulomalla pitsiä ja kovettamalla sen.

Haapsalun huivi on kalenterin teemana - unelma käsityöläiselle! Joka kuukaudelle on oma mallinsa ja ohjeensa, ja myös sen suunnittelijasta kerrotaan.

Tämä vauvan peitto on syötävän söpö! Varmasti myös kastepukuja on tehty neuloen.

 

Lilled kärjes - mallin on suunnitellut ja neulonut Silvi Koppelmaa.

 

Haapsalu on mukava kaupunki, jossa on rauhallinen tunnelma. Pääkadun varrella on pieniä puoteja ja kahviloita.

 

Haapsalun Pitsikeskus

Karja 25, Haapsalu

www.haapsalusall.ee

puhelin +372 516 0445

auki syyskuusta huhtikuuhun ti-pe klo 11-16, la 11-15

toukokuusta elokuuhun ti-pe klo 11-18, la 11-15

Kommentit (0)

Kirjoitin jo toissa viikolla Tallinnan käsityömessuista mutta pitää vielä jatkaa, koska siellä oli niin paljon kiinnostavaa katseltavaa. En ole varsinaisesti keramiikan ystävä ja harvoin menen niitä edes katsomaan messuilla. Mutta virolainen keramiikka on usein niin värikästä ja kekseliästä, että se vetää puoleensa.

Kaja Rinaldon keramiikkapaja on Lepakülassa Pärnumaalla. Ihastuin tähän maitopussiastiaan. Virossahan myydään maitopusseja, joten kannuja ja astioita sitä varten on markkinoilla. Minä visioin tätä kesämökille astianpesuaineen säilytyspaikaksi. Sopisi käsitöihinkin, lankarengiksi vaikka. Lankakerä sisälle pyörimään ja lanka tuosta reiästä ulos.

kajakeraamika.eu

Kaja tekee niin mukeja, kannuja kuin lautasiakin. Kannattaa katsoa kuvia hänen kotisivuiltaan. Näissäkin kahvimukeissa on jotain rouhean jännää, en osaisi edes kuvailla tyyliä mitenkään. Mutta mielellään näistä joisi kahvinsa, . 

Överi ruustyylikin on yleensä ehdoton ei minulle, mutta näissäkin on jotain todella leikkimielistä iloittelua.

Monissa Kajan töissä on painettua kuvioita pitsillä. Niin tässä juustokuvussakin.

Piret Pilberg asuu ja työskentelee Võrun pikkukaupungissa Kaakkois-Virossa. Hän suunnittelee kauniita mekkoja niin pellavasta kuin muistakin materiaaleista. Pari ompelijaa toteuttaa Piretin ideat. Hän myy mekkoja tapahtumissa ympäri Viroa. Niitä voi ostaa myös Võrun keskustassa olevasta Piret Pilbergin pellavavaatteiden myyntiliikkeestä. Häneltä voi tilata myös omien toivomusten mukaisen vaatteen. Jäin pohtimaan tätä, sillä mekot olivat tosi tyylikkäitä.

www.linasedriided.ee

Tallinnalainen Hana Arras tekee silkistä herkkiä koruja. Tässä ihanassa pannassa on yhdistetty niin ompelua, kirjontaa kuin repimistäkin. Ihaile lisää hänen töitään facebook-sivuilla.

facebook/ Siidiussikese Kamber

Silkkiset näyttävät kaulakorut sopisivat jopa kesämorsiamelle, tai kesäisiin häihin menevälle vieraalle.

Silkkikorvakorut ovat höyhenen kevyet.

En ole koskaan missään nähnyt yhtä kauniita leikkuulautoja kuin Viilung Puitin osastolla Tallinnan käsityömessuilla. Niissä on yhdistetty monia eri puulajeja ja hinnat olivat käsittämättömän halpoja.Viilungin paja on Paliveren kylässä, joka on 70 km Tallinnasta Haapsaluun päin. Viilung tekee myös todella upeita ovia, huonekaluja ja lattiamateriaaleja. Kannattaa tutustua kotisivuihin. 

www.viilung.ee

Moni pienistä alusista olisi upea sushi- tai juustotarjoiluun.

 

 

Muotisuunnittelija Küllike Tuvikene pellavatakit ovat upeita! Kuviot tehdään poistamalla väri värjätystä pellavasta.

Lisää Kyllike-vaatteita näkee kotisivuilla www.kyllike.com. Lisäksi hän avaa Tallinnassa liikkeen 17.5 osoitteessa  Väike-Karja 1.

Seppä Jaan Holm tekee upeita, krouveja tauluja, naulakkoja ja kynttilänjalkoja metallista.

Katso lisää www.sepised.com tai facebook/ Jaani sepikoda.

Tallinnalainen Rene Šapran tekee puusta mitä vain: Viron kartan mallisia kelloja, erilaisia säästöpossuja, koreja ja pannunalustoja. Hänen äitinsä on kuvassa myyntihommissa.

Nämä pannunaluset ovat kuulemma kaikkein suosituimmat tuotteet.

Kommentit (0)

Minä piipahdin Tallinnan Käsityömessuilla 13.-15.4. Sisäänpääsy oli ilmainen ja esillä oli paljon taidokkaita ja kiinnostavia käsitöitä. Virolaiset osaavat hienosti yhdistää perinteet trendeihin.

Messut olivat paljon pienimuotoisemmat kuin Euroopan suurimmaksi käsityötapahtamaksi kasvaneet Tampereen kädentaitomessut. Tallinnassa oli melko vähän käsityötarvikkeita myynnissä, sillä suurin osa myi valmiita tuotteita.

Itä-Virosta Narvasta tullut Jelena Kolessova oli tehnyt upeita nukkeja.

Jos minulla olisi vielä pieniä tyttöjä, ostaisin näitä kilpailijaksi barbille. Siihen valtavaan vaivaan nähden, mitä näiden näpertäminen on, hinta on halpa. Vain 38 euroa.

Nämä supersuloiset ompelukoneet ovat Jelenan tekemiä neulatyynyjä. Ihania! Ostin yhden itselleni 6 eurolla, vaikka en varmaan raaski käyttää sitä neulatyynynä.

Firma nimeltä Keerukoda valmistaa äidin ja tyttären voimin salsahametyyppisiä hameita virolaisista kansallispukukankaista. Tuotteita on myynnissä Maarja-Magdaleena Gildissä Pärnussa. Lisätietoja netistä www.keerukoda.ee.

Kankaiden päästä Keerukodan tytöt tekevät näppärästi laukkuja.

Taiteilijanimeä Hr. Savi käyttävä herrasmies tekee puusta upeita kulhoja. Ne eivät olleet edes kalliita, tämäkin maksoi vain 30 euroa. Lisää kuvia hänen töistään löytyy Facebookista/ Hr Savi.

Mariliis Siigart tekee koruja, joiden kuviomaailma on eestiläisistä kansallispuvuista. Perinteet yhdistyvät nykyaikaan hienosti. Lisätietoja www.kingibutiik.ee.

Lähes jokaisella Viron paikkakunnalla on oma kansallispukunsa.

Muhun saarelta kotoisin oleva Velli Saabas kutoo ihania Muhun perinnekankaita ja ompelee niistä hameita.

Metri tätä ihanaa oranssia kangasta maksaa 90 euroa. Lisätietoja www.muhukasitoo.ee

 

Seuraavat Tallinnan Käsityömessut järjestetään 5.-7. lokakuuta ja 7. - 9. joulukuuta 2018 Tallinnan Laulukentällä.

Kommentit (1)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat