Otin pienen irtioton työelämästä, 9 kuukauden opintovapaan. Käytän sen opiskelemalla kädentaitojen ohjaajaksi Kankaanpään opistossa Satakunnassa. Koulutus kestää toukokuun 2019 loppuun. Jatkan bloggaamista Kankaanpäästä käsin, ja kertoilen käsityökuulumisia. Koulu alkoi viime maanantaina ja meitä on pieni viiden naisen ryhmä. Opinnot alkoivat kankaanpainannalla. Opettaja oli suunnitellut mukavan yhteisen tehtävän aluksi. Hän laittoi rauhallista musiikkia soimaan taustalle, ja meidän piti leimata mandalan muotoinen kuvio puuvillalle. Mutta ei suinkaan niin, että olisimme tehneet oman mahdalan yksin. Meidän piti käydä painamassa haluamallamme muotilla ja värillä vuorotellen muidenkin kankaille. Tämä on hauska tapa tutustua, voisi olla pienessä työyhteisössä tai muussa ryhmässä kiva tapa. Samalla lailla voisi myös tehdä yhteisen läksiäislahjan vaikkapa eläkkeelle jäävälle työkaverille. Värikkääksi leimatusta kankaasta voi ommella vaikka leivinliinan, saunapefletin tai kauppakassin.

Opettaja oli jo sekoittanut valmiiksi värejä. Kuopiolaisen Emo-tuotannon kankaankuviointituotteita myydään askarteluliikkeissä ja marketeissa. Painoemulsioon sekoitetaan väripigmenttiä tippoina halutun värin mukaisesti. Desilitra painoemulsiota muuttaa väriään jo muutamalla tipalla. 

Painoemulsiot ovat väripohjia, jotka sisältävät värin kiinnittymiseen tarvittavat aineosat. Kun painoemulsioon sekoittaa väripigmenttiä, syntyy kuultoväri. Se sopii vaaleille kankaille. Painoemulsiot säilyvät tiiviissä rasioissa reilut puoli vuotta.

Leimasimiksi sopivat mitkä tahansa huokoiset esineet ja materiaalit: esimerkiksi eri muotoiset puupalat, viinipullon korkit ja kovat kasvikset. Halkaistusta perunasta ja porkkanasta saa hyvän leimaisimen.

Opettaja oli tarkoituksella valinnut meille leimasimia, jotka eivät esitä mitään. Käytön jälkeen leimasin pestään heti vedellä.

Leimasintyyny syntyy ohueasta superlonpalasta. Väriä imeytetään superloniin ja leimasin kastellaan siihen. Ensimmäinen painanta on tietysti vahvimman värinen, seuraavat haaleampia. Minä aloitin oman mandalani neliskulmaisella keltaisella kuviolla.

Tämän näköinen minun mandalastani tuli, kun me viisi naista vuorotellen lisäsimme siihen leimamme.

Tässä kaverin mandalassa minun painojälkeäni on esimerkiksi punainen "tuputettu" kuvio, joka syntyy superlonista tehdystä muotista. Sen jälki on hyvin herkkä ja toisaalta peittää isojakin alueita. Tuputellen voisi värjätä vaikka isonkin kankaan, vaikkapa verhon.

Tämän mandalan tekijä aloitti keskeltä mustilla ropelimaisilla kuviolla. Hän kertoi, että hänellä oli selvä kuva siitä, miten kuvio jatkuisi. Ja sitten toinen tulikin "pilaamaan" sen, mutta lopputuloksesta tuli yhteistyönä yllättävä. 

Kun kankaalle painetaan leimasimilla pitää pöydän riittävän iso ja tasainen. Pehmeyttä pinnalle saadaan vanhalla huovalla ja sen päälle laitetaan vielä trykkityyki, joka voi olla vanha verho tai lakana. Se imee ylimääräisen värin. Monissa värjäystavoissa tarvitaan myös muovi suojaamaan pöytää, mutta leimasintekniikka on aika kuivaa.  

Monista esineistä tulee yllättävän mielenkiintoisia kuvioita. Vihreä ruudukkaan oloinen on pienen lihanuijan jälki.

Kun värit ovat kuivuneet kankaaseen ne kiinnitetään silittämällä leivinpaperin läpi. Valitse puuvillan lämpö ja pidä rautaa paikallaan laskien viiteen. Siirrä taas seuraavaan kohtaan niin että koko pinta on kerran silitetty. Toista tämä vielä 1-2 kertaa. Värit voi kiinnittää uunissakin 150 asteessa. Laskosta kangas ilmavasti leivinpaperille pellille ja pidä uunissa 5-7 minuuttia.

Omien käsitöiden kuvaamiseen kannattaa etsiä kiinnostavia paikkoja, joissa on luonnonvalo. Nämä kuvattiin Kankaanpään opiston pihalla Ruokojärven rannalla.

Kommentit (0)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat