Pietarin ensimmäinen neulegraffiti vetää väkeä

Vietin kaksi intensiivistä viikkoa Pietarissa venäjän kielen kurssilla. Kaupunkiakin ehdin jonkin verran katsella. Aikaisemmillakin käynneillä Pietarissa olen huomannut, että tarjonta käsityön ystäville on aika vähäistä.

Toki maatuskoja ja muuta valmista käsityötä on myynnissä, mutta kankaita, lankoja ja nappeja ei satunnainen kulkija löydä. Myös Suomessa suositut kierrätyskäsityöt ovat lähes tuntematon käsite.

Niinpä innostuin kovasti, kun näin aamulla telkkarista pietarilaisen 100-kanavan lähetyksessä, että Moikan kanaalin rantaan oli tehty neulegraffiti Pietarin 312-vuotispäivien kunniaksi.

Samasta aiheesta oli juttu myös paikallisessa Metro-lehdessä, mutta mitään tarkempaa osoitetta ei mainittu.

No, ei auttanut kuin lähteä lehti kourassa Moikaa pitkin kävelemään, ja löysin kuin löysinkin oikean kohdan! Siellä oli paljon turisteja kuvaamassa virkatuilla paloilla peitettyä penkkiä ja takorauta-aitaan tehtyä neulegraffitia.

Puunrunkokin oli peitetty virkkauksessa, ja hiukan oli peitelty polkupyörääkin.
Tulos oli aika pienimuotoinen ja hiukan kotikutoinenkin, mutta jostainhan on aloitettava. Ja ainakin ihmisiä kiinnosti tämä.

Aivan sattumalta huomasin, että neulegraffitin vieressä osoitteessa Moika 87 on lapasille omistettu museo, mužej varežki. Paikka oli söpö kuin mikä, erityisesti lapsille suunnattu. Vanhat lapaset ja muut käsityöt seikkailevat mitä erilaisimmissa teoksissa.

Värikäs ja sympaattinen museo kiinnostaa myös aikuisia käsityönystäviä ja sen yhteydessä olevassa käsitöillä koristellussa ravintolassa on kiva nauttia ateria.