Ahvenanmaalaisten käsityöläisten Kalevalanmaa on vallannut Eckerössä olevan historiallisen Posti- ja tullitalon. Ahvenanmaalaiset käsityöläiset juhlistavat 100-vuotiasta taidekäsityönäyttelyllä, joka on avoinna 3.9. asti. Sen nimi on hauska sanaleikkia Kalevaland, yhdistelmä Kalevalasta ja Ålandista. Esillä on 38 tekijän töitä. Joku on valmistanut metsän emäntä Mielikille uuden takin, toinen taas on kutonut maton Kalevalan viidestäkymmenestä runolaulusta.

Näyttelyn osallistujat ovat hakeneet innoitusta kansalliseepos Kalevalasta ja tulkinneet uusin tavoin Kalevalan maailmaa. Näyttelyn järjestävät Ålands Slöjd & Konsthantverk -yhdistys, Eckerön Posti- ja tullitalo sekä Ahvenanmaan museo.

Johanna Finne on suunnitellut töistä näyttävän kokonaisuuden 1828 rakennettuun Posti- ja tullitaloon. Se suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel yhdessä Carlo Bassin kanssa. Historiallinen rakennus huokuu arvokasta tunnelmaa, ja näkymät sen huoneista merelle ovat majesteettiset. Kokonaisuus on kiinnostava, leikkisä ja yllättävä. Kannattaa käydä!

Hannele Ögårdin työ Laulu Kalevalasta on tehty ruostevärjäämällä kangasta ja kirjomalla sitä. Maailman synty, Sampsa Pellervoisen puu, Pohjolan isännän taistelu ja Lemminkäisen pako.

 

 

Hanna Wiik-Rosenqvistin teos on nimeltään Näkymä Kalevalanmailta. Se on käsintuftattu villalangasta. Kostoksi Kalevalan kansalle on Louhi, Pohjolan emäntä, sulkenut kuun ja auringon kallion sisään.

 

Ann-Louise Törnqvistin Mielikki - Metsän jumalatar on huovutetusta villasta ommeltu upea takki. Mielikki suojelee metsää ja pikkuriistaa. Hän on metsän kuninkaan Tapion vaimo ja häntä kuvaillaan runosäkeissä metsän kaunismuotoiseksi emännäksi.

Kävyt ja havut on virkattu ja huovutettu ihanan luonnonläheisen näköisesti.

Opuskelija Sofia Sand on huovuttanut Vanhan hauen. Jättihauki esiintyy monta kertaa Kalevalan kertomuksissa. Väinämöinen rakensi hauen leuasta kanteleen ja soitti sillä suloisesti metsän eläimille.

Saija Saarelan Mesikämmen on tehty kasviparkitusta nahasta, johon on rei'itetty kuvio ristiompelulla. Mielikki synnytti mesikämmenen lehtevien oksien alla.

 

 

Opiskelija Erika Nordblomin Sotkan munat on tehty puusta ja metallista. Lähtökohtana on ollut Kalevalan synty, kun Sotka muni rautamunan ja kuusi kultaista munaa Ilman äidin povelle. Teos on kunnianosoitus naiselle. Muna on elämän alku ja puu kuvastaa naisen halausta.

 

Edward Johanssonin Ahvaland on saarni, jossa on värisuonia. Saarni on sitkeää ja kestävää kuten Kalevalan hahmot. Veistettyyn saarniin on painettu käsin värisuonia.

Ann Granlundin Hiidenhevonen on painettu kankaalle. Kalevalassa lukee näin: Lemminkäinen näki hiekalla hevosen, kuloharjan kuusikolla. Senpä tukka tulta tuiski, harja suihkivi savua. Hiitolan hyvä hevonen, vuoren varsa vaahtileuka. Tuo nyt kultaturpoasi, pistä päätäsi hopea, kultaisihin koltuskoihin.

 

Mikko Snellman on tehnyt Sampon, myyttisen myllyn pellavasta, pihlajasta, pähkinäpensaasta ja lepästä. Sampo on ihmeellinen, rikkauksia ja onnea jauhava mylly. Väinämöinen valmisti pellavasta köysistön, jolla tuli pyydystettiin.

Anna Nilsson on tehnyt seinävaatteen, jonka nimi on Kalevalan luonto. Kirkailut neulahuovutustyö kertoo auringosta, pilvistä, sateesta, kuusta, joesta, koskesta, mahtavasta merestä, viljapellosta, tammesta, metsästä, autiorannasta, vuoresta ja saaresta.

 

 

Barbro Xenia Erikssonin Alussa oli sana...

Ensimmäinen laulu kertoo maailman luomisesta. Siinä Ilmatar, Ilman tytär, kohottaa polvensa merestä, niin että Sotka voi rakentaa pesänsä ja munia hänen polvelleen. Sotka munii seitsemän munaa.

Tähän paperista tehtyyn munaan sai laittaa paperille kirjoitetun toiveensa sen sisälle.

 

KESÄNÄYTTELY KALEVALAND on avoinna 3.9 asti joka päivä klo 10-17. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy.
Rakennuksessa on myös kahvila sekä suklaapuoti ja putiikki.
Keskiviikkoisin kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun Eckerön Posti- ja tullitalo järjestää ohjelmaa lapsille, esimerkiksi askartelutyöpajan ja satutuokioita. Alueella on myös leikkipaikka lapsille.

Sandmovägen 111, 22270 Eckerö

postochtullhuset.ax

Kommentit (0)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat