Kirjoitukset avainsanalla tilkkutyöt

Olin talkootyöntekijänä Kankaanpään opistossa tilkkupäivillä maaliskuussa 2019. Opistossa pyöri viikonloppuna lähes 300 tilkkutöiden ystävää, joten värikkäitä vaatteitakin näkyi paljon. Kiinnitin heti huomiota tyylikkääseen leidiin keltasankaisissa silmälaseissaan. Hän toi mieleeni kolibrin, tai jonkun värikkään linnun keskellä satakuntalaista talvea.

Talkootyöhöni kuului myös Eija Pöyryn ja Marita Lappalaisen tekstiilitaidenäyttelyssä päivystäminen Kankaanpään galleriassa. Kun tämä daami ihastuttavassa asussaan saapui sinne, päätin iskeä. Olen nimittäin sen oppinut 30 vuoden toimittajan kokemuksella, että jos näet jotain kiinnostavaa, käy kimppuun äläkä kadu myöhemmin.

Siispä menin esittäytymään ja kysymään pientä haastattelua. Pälkäneläinen eläkkeellä oleva opettaja Aune Mattila, 79, oli vain ihastunut siitä, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Hän kertoi keltaisen olevan hänelle tärkeä väri.

- Keltainen on auringon ja valon väri, mieltä kohottava. Pidän kirkkaan punaisesta ja lehden vihreästä. Oranssi kausikin oli,  mutta väsyin siihen. Pukeudun mielelläni punaiseen tai vihreään. Mutta mustaa käytän vain hautajaisissa eli en ole tyylikäs ihminen, Aune nauraa.

Hän maalaa itse silmälasin pokat ja rihkamakorvikset itselleen mieluisiksi.

- Nämäkin kehykset olivat alun perin valkoiset. Maalaan metalliset pokat metallimaalilla pienellä pensselillä ja muovikehykset  muovimaalia. Minulla on myös vihreät silmälasin kehykset. Sekoitin niihin maalin kahdesta erilaisesta vihreästä ja maalasin samalla maalilla myös korvarenkaat. Onneksi nykyisin saa valmiinakin näyttäviä kehyksiä. Punaiset ostin suoraan kaupasta.

Aune harrastaa intohimoisesti tilkkutöiden tekemistä kaikilla tekniikoilla.

- Mieluiten teen maalauksenomaisia taiteellisia tilkkutöitä. 

Aune Mattila haluaa kertoa lukijoille World Art Games -tapahtumasta, johon hän on menossa viidettä kertaa. Ne pidetään 1.-10.4. Serbiassa, Belgradissa.

- Siellä on kaikkea taidetta, enimmäkseen maalauksia, veistoksia, valokuvia ja keramiikkaa. Suomessa tapahtuman on aika tuntematon tapahtuma. Vuonna 2017 Kroatiassa voitin palkinnon tilkkutaiteellani. Tapahtumaan osallistui useita taiteilijoita 55 eri maasta. Näyttelyssä palkittiin mitalilla 10 taiteilijaa eri taidesuuntauksista. Muut mitalistit edustivat koru-, lasi-, maalaus- ja veistostaidetta, valokuvausta, musiikkia, kirjallisuutta, keramiikkaa ja muotia, Aune kertoo.

Kommentit (1)

Aune Mattila
1/1 | 

Eija  hyvä, sydämellinen kiitos lämmittävästä jutustasi.  Näyt olevan käsityöihmisiä kovasti itsekin. Katselin juuri tuota huovutusta käsittelevää juttuasi.  Ihan taiteelta näytti ja niin hyvin tehdyltä.  Pikkuinen on varmaan onnellinen lämpimistä tossuistaan.  Oli hauska tavata  ja erinomainen kirjoittajakin näyt olevan.  Niin pienen tapaamisen perusteella sait noin paljon asiaa esille.  Tässä juuri pakkailen Saksaan näyttelyyn jyrytettyjä 3 tilkkutyötäni.  Englannissa ja Hollannissa työni olivat vime vuoden puolella  ja netin välityksellä jopa Iranissa ja Meksikossa! World Art Gamesiin kuuluessaan saa kutsuja ympäri maailmaa.   WAG tapahtumaan pakkailen juuri Lasten projektin töitä ja itseltäni 3  tilkkutyötä näyttelyyn. Puuhaa riittää.   Yhteydenpidossa toimii myös Fb tämän järjestön jäsenien kanssa.   Blogini lopeti 2009, kun Vuodatus hävitti kuvat monelta vuodelta. Fb tuli v 2007, en kutsu ketään, mutta paljon on tullut noita järjestön jäseniä ja sitten Ameriikan tilkkutätejä, joiden kanssa ahkerasti postitellaan ja pikku pakettejakin lähetellään.   Kitos sinulle jutusta, hyvää kevättä ja kai tapaamme taas jossakin? Pälkäneelle voi tulla käymään!  Sinullahan on tiedot!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käsityö on jo tieteellisestikin todettu terveelliseksi, mutta uusin, kasvava ilmiö on yhdessä kässäily niin neuleporukoissa kuin tilkkukilloissa. Tilkkutöillä on jopa oma valtakunnallinen tilkkutyön harrastajien yhdistys, joka järjestää vuosittain tilkkupäivät. Tänä vuonna ne ovat Kankaanpään opistossa Satakunnassa. Ylhäällä on kuva opistosta kauniissa talviasussa. Tilkkupäiville on tulossa yli 200 ihmistä.

Blogin aloituskuvassa oleva Eija Pöyry Tilkkuyhdistys Finn Quiltistä kertoo Suomessa olevan satakunta paikallista tilkkukiltaa, joissa tehdään yhdessä tilkkutöitä. Tilkkuilu on luovaa ja innostavaa, jäsenmäärä on noussut ja uusia kiltoja perustetaan. Tilkkuyhdistyksessä on jäseniä 1450.

- Tilkkuyhdistyksen jäsenet kokoontuvat pienissä paikallisryhmissä eli killoissa. Toisissa kiltailloissa tehdään yhdessä tilkkutöitä ompeluseuran tapaan, toiset killat kokoontuvat vain jutellakseen ja tehdäkseen yhdessä tilkkuharrastukseen liittyviä asioita. Jotkut killat järjestävät omia tilkkutyönäyttelyitä, Eija Pöyry kertoo.
 

Tilkkutöiden tekemisessä mukavinta on asioiden jakaminen toisten samanhenkisten kanssa. On kiva, kun joku muukin kommentoi väri- tai materiaalivalintaa. Toinen voi myös opettaa lisää tilkkuilun saloihin. Käsityön flow vaan on niin ihanaa, ja on mahtavaa innostua yhdessä.

- Minun lempijuttuni on vapaa tilkkuilu eli crazy quilting, jossa luon itse pintaa ja värimaailmaa. Käytän kierrätysmateriaalia ja nautin asioiden purkamisesta. Saatan löytää kirpparityynyn sisuksesta kaunista kangasta, jota käytän tilkkutöihin. Luon näin uutta, Eija kertoo.

Monet tekevät perinteisiä tilkkutöitä, joihin käytetään ihania kauniisti toisiinsa sopivia tilkkutyökankaita. Jos innostaa, kannattaa mennä työväenopiston kurssille tai kysyä neuvoa jotain tilkkukillasta. Kaikki eivät ota uusia jäseniä, vaan ne haluavat pitää ryhmän tietyn kokoisena.

Kankaanpään opistossa on sunnuntaina 17.3.2019 kaikille avoin tilkkukampus. Opisto on täynnä tilkkutyönäyttelyitä, seitsemän eri killan tilkkutyönäyttelyt. Kankaanpään galleriassa kaupungin keskustassa on Marita Lappalaisen ja Eija Pöyryn kolmiulotteisia ei-perinteisiä tilkkutöitä.

- Ne ovat vähän sellaisia kummallisia, päällystämme esineitä ja tykkäämme käyttää kierrätysmateriaalia. Olo on kuin arkeologilla, kun puran jotain peittoa ja käytän sen kankaita uusiksi, Eija Pöyry nauraa.

Tilkkupäivillä on säänkestävä tilkkutyö -kilpailu. Niitä roikkuu ulkona puiden välissä ja ulkoseinillä. Yleisö äänestää voittajan.
Opistolla on myös kauppaiden myyntitila, jossa voi tutustua uusiin ompelukoneisiin, tilkkukankaisiin ja uusimpiin ompelutarvikkeisiin. Voi myös vain katsella ympärilleen, että mitä touhutaan.

Viidessä nonstop-työpajassa pääsee kokeilemaan tilkkutyön tekemistä. Niihin ei tarvitse ilmoittautua vaan voi mennä jos on tilaa. Niissä voi tehdä esimeriksi lankaroskiksen, sormineulatyynyn tai kaivertaa linolaatan kankaankuviointia varten.  Kaikkiin pajoihin on viiden euron pajamaksu, mutta tarvikkeet kuuluvat hintaan.

Jos tilkkutyöt innostavat kannattaa aloittaa kansalaisopiston kurssilla. Siihen jää koukkuun!     

- Minä kuulun filttiflikkoihin, joka on valtakunnallinen tilkkukilta. Forssan kilta Tyyki.nyt on paikallinen, Forssan alueella toimiva. He ovat mukana järjestämässä Kankaanpään tilkkukampusta. Kankaanpäässä ei ole toimivaa kiltaa, joten kannattaa tulla katsomaan, olisiko innostusta killan perustamiseen. Porissa on kilta. Finn quiltin hallitus on esittelemässä tilkkukiltojen toimintaa, Eija Pöyry kertoo.

 

 

Tilkkupäivien non stop -pajoissa voi tehdä vaikkapa kuvassa olevan taiteltavan tilkkuroskiksen. Ohjaajana toimii Lucie Hänninen.

- Kaikki tarvittavat materiaalit saa pajasta. Lankaroskis on helppo tehdä ja se on kätevä ottaa mukaan matkalle tai kursseille, Lucie kertoo.

 

Seija Jänis opastaa kätevän neulakirjan tekemisen.

- Valmistamme käsin ommellen neule-, huopa- ja villakangastilkuista kirjasen, johon neulat on helppo sujauttaa. Kovikehuopa tai pahvi kannen sisällä estää neuloja tulemasta läpi kirjasen kulkiessa kassissa matkatöitä varten.  Laajempaan versioon voi vielä laittaa pienet sakset ja lankarullankin. Kaikki tämä syntyy kierrätysmateriaaleista, joita minulle on kertynyt aika monta laatikollista. Laitan niitä näin kiertoon ja teen valmiita työpaketteja pajaan, Seija kertoo.

Tilkkutöissä on mukava käyttää käsinvärjättyjä kankaita. Pehmeään linolevyyn voi kaivertaa oman kuvion, jonka voi painaa kankaaseen. Kristiina Lohiluoma ja Airi Kentala emännöivät linopajaa.

- Olemme varanneet kankaanpainantaan 10 x 10 cm kokoisia muovimattolaattoja, joihin voi suunnitella mieleisen kuvion painoa varten. Laatan työstövälineet saa lainaksi, samoin painovärit, telat, lasilevyt ja kangastilkkuja on saatavilla.

Ritva Klenbergin pajassa tehdään japanilaisia taiteltuja kukkasia, joilla  voi vaikkapa risastaa tilkkutyötään.

 

- Sormineulatyyny on helppo tehdä ja sopii pieniin ompeluhommiin. Paikan päällä on kaikki tarvittava materiaali ilmaiseksi, kertoo pajan pitäjä Eija Aitola.

 

Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n tilkkupäivät 16.-17.3. Kankaanpään opistossa, Opistontie 5, Kankaanpää. Avoimia yleisötapahtumia on sunnuntaina 17.3.

finnquilt.fi/tilkkukampus

 

Eija Pöyryn kuvat ja lähikuvat tilkkutöistä on ottanut Päivi Karjalainen.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Ei tämä yhdessä tilkkuilu kovin uusi ilmiö ole. Tilkkuyhdistys täyttää nimittäin tänä vuonna 29 vuotta.

Olin matkalla Itä-Viron Narvassa huhtikuussa. Se on mukava pikkukaupunki, joka saattaa olla Viron seuraava menestystarina. Presidentti Kersti Kaljulaid nimittäin siirtää syksyllä kansliansa kuukaudeksi sinne ja osoittaa näin arvostusta maansa itäisimmälle kaupungille. Myös Tallinn Music Week -festivaalin järjestäjät tuovat syyskuussa Narvaan festivaalin, jonka päämiljöö on autioituneella Kreenholmin tekstiilitehtaalla. Se sijaitsee saarella keskustan kupeessa. Myös Tallinnan Telliskiven Vaba Lava -teatteri muuttaa syksyllä Narvaan.

Narva hakee myös Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Valinta toisi taloudellista nostetta kaupungille, jonka työttömyysaste on korkea. Asukkaista yhdeksän kymmenestä puhuu äidinkielenään venäjää. Viron kolmanneksi suurinta kaupunkia erottaa Venäjästä ainoastaan Narvajoki. Sillan ylittäjä tarvitsee vain viisumin, ja äkkiä hän on naapurimaassa. Matkaa Pietariin on 130 kilometriä, Tallinnaan alle kaksisataa.

Kulttuurien risteyskohdissa syntyy usein jotakin luovaa. Narvassa virolainen ja venäläinen kulttuuri kohtaavat arjessa. Tarjoilija vaihtaa kieltä sujuvasti venäjästä viroon ja englantiin. Kaupungissa vierailee usein korkeatasoisia esiintyjiä Pietarista. Linnassa järjestetään konsertteja ja pihalla isot markkinat neljästi vuodessa. Kesäisin vieras pääsee testaamaan taitojaan käsityöpajoissa ja nauttimaan konserteista ja katutaiteesta joenrannan promenadilla.

Minä löysin aivan sattumalta ihanan tilkkutyönäyttelyn Tartu Ülikoolin Narva Kolledž -oppilaitoksen alakerrasta. Siellä oli meneillään kirpparitapahtuma, joten en päässyt kuvaamaan kaikkia hienoja tilkkutöitä, sillä pöydät olivat edessä. Vanha kellari on upea tila käsityönäyttelylle.

Narvan asukkaista pääosa on Viron venäjänkielisiä ja heillä on luonnollisesti paljon yhteyttä venäläiseen kulttuuriin. Venäjällä  tilkkutöiden teko on suosittua, ja niin myös Narvassa. Harmi, kun kukaan töiden tekijästä ei ollut paikalla, sillä olisi ollut tosi kiinnostavaa kuulla heiltä töistä.

Kaikki työt olivat todella taidokkaita ja kekseliäitä, monet myös kolmiulotteisia. Seinältä löytyi tieto, että näyttelyn järjestänänä oli paikallinen tilkkukilta, MTÜ Patchwork plus. Googlettamalla löysin tiedon, että yhdistyksen puheenjohtajana toimii Natalja Kapajeva. Häneltä oli monia upeita töitä näyttelyssä, esimerkiksi yllä oleva. Sen "juttu" on pinnasta nousevat kiinnostavat kukanvarret.

Tämä hauskasti vinoon ommeltu tilkkutyö toi mieleeni kirjahyllyn. Tämä on luovalla ja hauskalla tavalla "epämääräinen", miellyttää minua. Monet tilkkutyöt ovat millin tarkkoja, tässä on boheemiutta.

Näissä taidoikkaissa eläintilkkutöissä on juuri sitä tarkkuuttaa ja taitavuutta, jota monet tilkkuilijat tavottelevat. Tekijä on Julia Rumjantseva.

Tässä Nelli Tavgrenin työssä on jotain maalauksellista, lähes kubistisia vaikutteita.

 

Tässä Tatjana Tsutsina työssä minua innosti eniten tuo punainen tilkkukasauma, jonka oletan kuvaavan merenpohjaa.  

Tässä Natalja Kapajevan herkässä tilkkutyössä on upeat konekirjonnat. Juttelin erään kirpparimyyjän kanssa horjuvalla venäjälläni, ja sain selville, että Natalja Kapajeva on ollut aikaisemmin töissä Kreenholmin tehtaalla Narvassa. Ymmärsin myös, että hän opettaa ompelua paikallisessa ammattikoulussa.

Galina Kozulinan työssä on yhdistetty herkäksi kokonaisuudeksi erilaisia elementtejä, pitsiä, nappeja ja ruostevärjäystä.

Natalja Kapajevan työssä on todella moderni ote, tässä ei ole mitään pikkusievää, vaan kokonaisuus on tehty rouhean yksinkertaiseksi.

Tilkkutyön käsinkirjonta on hyvin terapeuttista, jos se on tarpeeksi yksinkertaista kuten tässä on.

Jelena Kolessovan taidokkaassa lentoon nousevassa linnussa on jotenkin japanilainen tunnelma. Taustan väri on vaativa puuteri, mutta sopii tähän täydellisesti.

Tatjana Tsutsinan työssä kiinnostavinta on silkkinauhasta ommeltu ruusu.

 

Narvassa kannattaa piipahtaa kesällä. Käsityömarkkinat ovat varmasti kiinnostavat.  

 

Kävin vielä retkellä Kreenholmin hylätytyllä teollisuusalueella.

 

Ja siellä oli vanhojen työntekijöiden kuvia, tässä tilkkuilija Natalja Kapajeva! Olisipa hauska tutustua tilkkukiltalaisiin! 

Kommentit (0)

- Olen tehnyt käsitöitä koko ikäni, mutta lopetettuani säännölliset näyttelijäntyöt vuonna 2012 aloitin käsityöt uudella tarmolla. Luovuus ei suostu jäämään eläkkeelle. Vuokrasin kolmen teatterialalta tutun naisen kanssa työhuoneen, jossa teemme yhdessä tilkkutöitä. Kävelen työhuoneelle joskus neljäkin kertaa viikossa, sillä rakastan värejä ja käsillä tekemistä. Nautin ompelusta, sommittelusta ja erilaisista rytmeistä, jotka väreillä saa aikaan. Tilkkutöissä tykkään erityisesti hirsipuutekniikasta ja kolmioista. Tässä peitossa on 2160 tilkkua, kertoo Marja Packalén.
 

kuva: Jani Laukkanen

Tilkkutäkkinäyttelyssä Helsingin Itäkeskuksen Stoassa on myös puvustaja Tuula Kosken, näyttelijä Liisi Tandefeltin, pukusuunnittelija Kaija Räihän ja lavastaja Riina Ahosen tilkkutöitä. Valmiita töitä on yli 30.

Tämä Tuula Kosken ompelema valtavan iso tilkkutyö on ollut lavasteena Helsingin kaupunginteatterissa Auringon leivät -runoesityksessä vuonna 1984. Se oli myös Liisi Tandefeltin Lasimaalaus-kiertueella vuonna 1990.

Oranssit sävyt vaihtuvat vihreään toisessa päässä teosta. Harmaat "kivet" ovat kauniita.

Riina Ahosen Metsän peitossa ja Käpälämäki ovat keväisen vihreitä.

Kaija Räihän Tarnan täkki ja Värit soimaan.

Kaija Räihän Hyrrät ja Tähdet, tähdet.

Marja Packalénin Valon niitty.
 

Marja Packalénin huoneenjakaja on tehty kirppareilta ostetuista silkkikravateista.

Marja Packalénin Jyväskylä inspiroi.

Marja Packalénin Voimaa arkeen ja Tuula Kosken Jämät.

Kaija Räihän Orvokkeja äidille.

... ja sama lähempää!

... ja vieläkin lähempää.

Tuula Kosken Kukkia, kukkia ja Oranssit kukkaruukut.

Kukkia, kukkia vielä vähän lähempää.

 

Tilkkutäkkinäyttely

1000 + 1 tilkkua 5.5 asti. Kulttuurikeskus Stoa, Itäkeskus, Helsinki.

Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki, www.stoa.fi

 

Kommentit (3)

eräsN1
1/3 | 

Kerrassaan kauniita tilkkutöitä. *Tähdet, tähdet* on mun lemppari, vaikka kaikki nuo oli todella hienoja :D

happy wheels
5/3 | 

Wow! This can be one particular of the most useful blogs We’love ever arrive across on this subject. Actually Excellent. I am also a specialist in this topic therefore I can understand your effort.

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat